Blogit
-
Yhdet häät ja muutama pankkiryöstö
Komedia on erittäin vaikea taiteenlaji, se tuli eilen taas kerran osoitettua. Olen jo jonkin aikaa katsellut, että Netflixissä trendaa tälläinen leffa, jonka nimestä voi jo päätellä paljon, eli Yhdet häät ja muutama pankkiryöstö. Ajattelin kuitenkin, että leffasta voisi kyllä saada ihan hyvänkin ja ideanahan tämä leffa oli kyllä ihan hauska ja potentiaalia siinä oli vaikka … Jatka lukemista Yhdet häät ja muutama pankkiryöstö
-
Oppenheimer – Finnkino Imax
Pääsimpä tuossa jo maanantaina katsomaan vuoden ehkä puhutuimman ja varmasti monen mielestä myös vuoden odotetuimman elokuvan, Oppenheimerin. Ja onhan sille odotukselle toisaalta myös hyvät perustelut, kun ottaa ottaa huomioon, että elokuvan ohjaajana ja kirjoittajana toimii muuan Christopher Nolan. Moni varmasti pystyy mainitsemaan Nolanin tuotannosta helposti useammankin huippuleffan, mutta pystytkö mainitsemaan yhtään ns. huonoa leffaa?, niinpä! … Jatka lukemista Oppenheimer – Finnkino Imax
-
From Paris With Love (2010)
Meinasin ensiksi kirjoittaa leffateatterissa katsomastani uudesta Mission Impossiblesta, mutta koska illalla vielä katselin kotiteatterissa sen verran mehukkaan elokuvan, niin päädyinkin kertomaan äijäfantasian ilosanomaa. Olin bongannut elokuvan aiemmin Episodin suosituksesta, jonka otsikko meni näin: Tänään tv:ssä: ”Uskomattoman rasistinen ja naisvihamielinen toimintaelokuva” – Tälle vuoden 2010 äijäfantasialle riittää yksi tähti. Aiemmin en ollut antanut leffalle mitään huomiota, mutta kun sitä noin radikaalisti mainostetaan, niin kyllähän siinä uteliaisuus kasvaa. Varsinkin, kun leffa tuli sopivasti vastaan Jyväskylän videodivarissa, niin nappasin sen pinon päälle. Elokuvan on ohjannut l
-
Elokuvaprojektori esittää: Robot Holocaust (1987), Programmed to Kill (1987), Project Shadowchaser (1992)
Kun Elokuvaprojektori-kanavan Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa teatterissaan Kino Laaksossa, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Siksi siis painoin kaasun pohjaan ja ampaisin kohti näytös-iltaa. Mukana katsomossa oli vakiovieras, eli Leffabunkkerin Ville. Tällä kertaa esityslistalla oli enemmän ja vähemmän roskaisia elokuvia 80- ja 90-luvulta. Elokuvaprojektori esittää: Robot Holocaust (1987), Programmed to Kill (1987), Project Shadowchaser (1992) Miesten mietteet leffoista voi tarkistaa alla olevalta videolta: Jos video ei jostain syystä näy, voit tarkistaa sen
-
Yön painajainen (1971)
Play Misty for Me (Yhdysvallat)Ohjaus: Clint EastwoodPääosissa: Clint Eastwood, Jessica Walter, Donna MillsKesto: 102 min.Ikäraja: K-16 Yön painajainen on Clint Eastwoodin esikoisohjaus ja ensimmäinen elokuva, jonka kehittämistyössä hän oli alusta saakka mukana Malpaso-yhtiönsä kautta. Voi siis sanoa, että kyseessä on ensimmäinen varsinainen Clint Eastwood-elokuva. Play Misty for Me (1971) Leffan suomenkielinen nimi Yön painajainen ei ole kaikkein onnistunein käännös, koska nimen viittaama ”painajainen” ei rajoitu yöhön. Alkuperäinen nimi, Play Misty for Me, joka viittaa Erroll Garnerin esittämään Misty-nimiseen jazz-kappaleeseen, tiivistää elokuvan hengen paremmin. Kyseessä on draama-trille
-
The City of Lost Children (1995)
Ranskalainen ohjaaja Jean-Pierre Jeunet tunnetaan ehkä parhaiten elokuvistaan Amélie (2001) ja Delicatessen (1991). Kuulun luultavasti niihin harvoihin, jotka 90-luvun lopulla tykästyivät Alien resurrectioniin sen visuaalisen ulkoasun takia. Jean-Pierre Jeunetin luoma likaisen vihreä ja hieman taiteellinen visio iski nuoreen Kaitsuun, kuin nyrkki silmään. Se olikin ensikosketukseni Jeunetin elokuviin. Vaikka Alien nelonen on ajan saatossa menettänyt hohtoaan muilta osa-alueilta, ei se johdu elokuvan visuaalisesta puolesta. Terry Gilliamin 12 apinaa ja Brazil kuuluvat suurimpiin suosikkeihini edelleen. Näillä eväillä lähdin katsomaan Jeunetin The City of Lost Childreniä (1995), jonka olin vii
-
Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023)
Indiana Jones and the Dial of Destiny (Yhdysvallat)Ohjaus: James MangoldPääosissa: Harrison Ford, Phoebe Waller-Bridge, Mads MikkelsenKesto: 155 min.Ikäraja: K12 Kävin katsomassa uusimman ja järjestyksessä viidennen Indiana Jones -elokuvan ensi-iltaviikonloppuna sunnuntaina 2.7.2023. Bloggaus leffasta on viivästynyt, mutta sain vihdoin muutaman rivin aikaiseksi. Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023) Teatterisali Järvenpään Studio 123:ssa oli tuolloin heinäkuun alussa kohtuullisen täynnä, vaikka maailmalta kantautui uutisia, että Indiana Jones and the Dial of Destiny ei ollut vetänyt katsojia saleihin ensi-iltaviikonloppuna toivotulla tavalla. Katsojia on ollut myös ensi-iltaviikonlopu
-
Indiana Jones And The Dial of Destiny (2023)
Indiana Jones on minulle yksi tärkeimmistä lapsuuden elokuvasankareista, kuten varmasti muillekkin saman ikäpolven ihmisille. Legendaarinen hahmo, jolle olisi riittänyt kolme täydellistä seikkailuelokuvaa. Kun kuulin, että vielä olisi viides elokuva tulossa, niin aluksi ajatus nauratti 80-vuotiaasta Indystä ja olinkin aika varautunein mielin, koska mielessä kävi edellinen Kristallikallon valtakunta ja sen ongelmat. Kun lopulta näin elokuvateattereissa trailerin, sai sen musiikki ja tunnelma itseni sen verran liikuttuneeseen tilaan, että ajattelin sittenkin antaa mahdollisuuden tälle viidennelle osalle. Ostin lipun päivänäytökseen ja kävin katsomassa leffan pois, mutta kuinka kävikään…
-
Avatar the Way of Water
Oli tuossa pitkään mietinnässä, että tuleeko uutta Avataria lainkaan hyllyyn, mutta onneksi sellainen saapui arvioitavaksi, ja nimenomaan onneksi. Nimittäin, viimeksihän tätä tuli reilu tunti katseltua leffassa ja silloin versiona oli 3D. Leffa oli todella näyttävä, enkä oikein siitä kyllä tykännyt, mutta nyt sitten tämä leffa sai ns. uuden mahdollisuuden. Ja kerrataan vielä historiaa muutenkin sen … Jatka lukemista Avatar the Way of Water
-
SPIDER-MAN: ACROSS THE SPIDERVERSE
SPIDER-MAN: ACROSS THE SPIDERVERSE Elokuvassa Miles Morales lähtee seikkailuun Gwen Stacy / Spider-Womanin kanssa kohti multiuniversumia, jossa hän tapaa hämähäkki-ihmisten ryhmän, joka tunnetaan nimellä Spider-Society ja jota johtaa Miguel O’Hara / Spider-Man 2099 mutta joutuu heidän kanssaan konfliktiin uuden uhan käsittelystä. Tämä on niitä mistä ei voi puhua sen kummemmin. Se on kokonaisuuden puolikas ja jos kaikki menee hyvin tiimin osalta, ensi vuonna on ensi-ilta. Edellinen osa Spider-Man: Into the Spiderverse oli yllättäjä. Se ei ollut suuri kassamagneetti mutta arvostelumenestys minkä ihmiset löysivät kotisohviltaan ja parhaan animaatioelokuvan Oscar oli ansaittua. Sinä vuonna
-
Children of The Corn (1984)
Parhaina videovuokrausaikoina 90-luvun puolessa välissä tuli napattua kauhuosastolta mm. sellaisia nimikkeitä, kuin Maissilapset 1,2,3,4 ja 5. Mielenkiintoisen nimen lisäksi valintaan vaikutti Stephen Kingin nimi, koska hänen kirjojaan oli tullut lueskeltua aiemmin jonkin verran. Muut sarjan osat olivat 90-luvun tuotoksia, mutta ensimmäinen osa oli ehtaa kasaria. Se onkin tunnelmaltaan näistä parhain, vaikka ei ehkä pelottavin. Elokuvan jo Legendaarinen käännöskukkanen jäi elämään vuosikymmeniksi kaveripiiriini. “He Who Walks Behind the Rows” oli suomennettu “Hän, joka kulkee vakojen välissä”. Tälle lauseelle on tullut naureskeltua vielä tänäkin päivänä. Päätin kääntä
-
Cocaine Bear
Mikä voisikaan mennä pieleen jos leffan nimi on Cocaine Bear. No varmaan ainakin se, että tämä leffa olisi saattanut hyvin jäädä katsomatta kokonaan, jos leffa ei olisi tullut arvioitavaksi. Lähdin siis avoimin mielin leffaa katsomaan ja ensimmäinen suuri yllätys oli se, että leffahan itse asiassa perustuu ainakin löyhästi tosi tarinaan, ja silloinhan leffa voi tunnetusti … Jatka lukemista Cocaine Bear
-
Mission Impossible – Dead Reckoning Part 1
Leffa alkaa, Mission Impossible tunnari pärähtää päälle ja kaikki tietävät tasan tarkkaan mitä on tulossa. Edellisestä Mission Impossible Fallout-leffasta on vierähtänyt viitisen vuotta ja nyt on tullut Ethan Huntin aika taas palata ruudulle. Yhteensä tämä on leffasarjan jo seitsemäs osa, eikä varmasti ole epäselvää olenko aikaisempia nähnyt, totta kai olen, onhan tämä nyt ehdottomasti yksi … Jatka lukemista Mission Impossible – Dead Reckoning Part 1
-
Pika-arvio: Gravity Falls (2012-2016)
Katselin äskettäin Gravity falls-piirrossarjan kaikki kaudet loppuun disney plussasta. Sarja on nerokas, hauska, täynnä populäärikulttuuriviitauksia, vetoaa aikuisempaankin katsojaan ja onpahan se lopussa jopa eeppinen. Nauroin ääneen useammankin kerran per jakso. Lisäksi yksityiskohtiin ja tulevien tapahtumien viittauksiin on panostettu todella paljon, jotta sarjan voi katsoa useampaankin kertaan. Suosittelen siis jos aihe kiinnostaa yhtään. Tuli mieleen, että kun tällaisia samantyylisiä sarjoja on tullut useampiakin viime vuosikymmenellä, joissa on epäkorrektia huumoria, todella sekopäisiä hahmoja ja tapahtumia ja aivan kreisi meininki, niin onkohan tälle tyylille jokin yhteinen nimitys.
-
65 – Adam Driver 4K UHD
Tätä leffaa on paljon hehkutettu äänien osalta ja se löytyy myös monelta puolivuosilistalta youtubesta. Siten leffa on ollut myös itsellä pitkään hankintalistalla, mutta hinta tälläiselle leffalle on kuitenkin ollut aivan pilvissä, kyseessä kuitenkin leffa, jossa loistavat äänet, mutta muuten odotukset leffan suhteen ei ihan hirveän korkealla ole ollut. Löysin kuitenkin leffan Facebookista ja hintakin suhteellisen … Jatka lukemista 65 – Adam Driver 4K UHD
-
The Art of Racing in the Rain Disney Plus
Viikonloppuna tuli vaihteeksi katsottua leffaa myös muksujen kanssa, ja hetken aikaa jouduttiin miettimään mitä sitä sitten oikein katsottaisiin. Ihan lastenohjelmat eivät enää nappaa, mitään uutta ja erityistä animaatiotakaan ei ollut mielessä, joten päädyttiin lopulta elokuvaan nimeltä The Art of Raising in the Rain Disney Plussasta. Tai no myönnettäköön, että minä siihen päädyin, sillä olin tästä … Jatka lukemista The Art of Racing in the Rain Disney Plus
-
Dinosaurs (tv-series, 1991-1995)
80-luvun lopulla ja 90-luvun alussa olin innoissani kaikista praktikaaliefekteillä luoduista hahmoista, joita nähtiin mm. Teenage mutant ninja turtles (1990), E.T., Star Wars ja Gremlins-elokuvissa. Jim Henson oli mestari näissä hommissa. Oli kuin piirroshahmot olisivat muuttuneet eläviksi olennoiksi. Pikku-Kaitsun silmään nämä nukeilla, kumipuvuilla ja animatroniikalla luodut olennot olivat jotain aivan uskomatonta. Elettiin kumminkin aikaa ennen näyttäviä tietokone-efektejä. Siksi olinkin aika pähkinöinä, kun suomen televisiossa alkoi pyöriä Jim Henson's productionin tuottama Dinosaurs tv-sarja. Sarja oli aika perinteinen sitcom, joka käsitteli ydinperheen arkea. Kun samankaltaisessa u
-
THE FLASH
THE FLASH DC:n supersankari The Flash aka Barry Allen ilmestyi lapsuuteeni nähtyäni vierailun Superman: Animated Seriesin jaksossa. Sitten John Wesley Shippin pilottijaksot minkä sai VHS:nä, tuli seuraavaksi tutuksi. Muistan nimen myös hyvin vitsistä missä Leonardo DiCaprio huiputti Tom Hanksia elokuvassa Catch Me If You Can. Nyt kuitenkin jatkuvan supersankaribuumin vallatessa teatterit ja kotisohvat, Scarlet Speedster sai osansa myös. Vaikka hahmoa ei olla saatu teattereihin, CW:n sarja feat. Grant Custin, alkoi kun kilpailevan elokuvan odotettiin astuvan tuotantoon. Nyt ironisesti sarja loppuu ja tämä elokuva ilmestyy ensi-iltaan. Tämä elokuva oli kehityshelvetissä 80-luvulta saakka. Oli
-
Spider-man – Into the Spider verse
Tälläinenkin leffa on ollut pitkään aikeissa katsoa, löytyy kuitenkin UHD hyllystä ja on itse asiassa pitänyt leffa katsoa jo useampaan kertaan, mutta aina on tullut jonkinlaisia teknisiä ongelmia vastaan HTPC:n kanssa. Nyt sain kuitenkin vihdoin kaikki toimimaan ja pääsin leffaa katsomaan. Kyse siis tietokone-animoidusta Spidermanista, jonka tarkoituksena on tuoda Spiderman ruudulle vähän niin kuin piirretyn … Jatka lukemista Spider-man – Into the Spider verse
