Blogit
-
Elokuvaprojektori esittää: Katsotut Elokuvat osa 2
Kun Elokuvaprojektori-kanavan Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa elokuvateatterissaan, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Oli aika suunnata kohti Cinema-Laaksoa. Tästä tapahtumasta tarkemmin kertoo Timo itse omalla youtube-kanavallaan, alla olevan videon alkupuoliskolla, mutta video kannattaa ehdottomasti katsoa kokonaan mainioiden vinkkien takia. Itsekkin hankin yhden uuden helmen tämän videon innoittamana. Erityisesti suosittelen kohtaa 11minuuttia ja 24 sekuntia . Jos video ei näy, Klikkaa tästä. Tai laita tämä osoite selaimesi hakuun https://www.youtube.com/
-
The Towering Inferno (Liekehtivä torni, 1974)
Kaikkien katastrofielokuvien amerikan eno Liekehtivä torni jätti jälkensä, kun sen muksuna näin ensimmäisen kerran. Varsinkin kohtaus, jossa sankariksi heittäytyvä mies laittaa märän pyyhkeen päälle ja lähtee uhmaamaan liekkimerta, pelastaakseen daaminsa, mutta liekit vievätkin voiton ja sankari palaa poroksi yrityksestä huolimatta. Tämä kohtaus toi elokuvaan sellaista vaaran tunnetta, että koko loppu leffa meni niin sanotusti “kusi sukassa”. Vuosikymmeniä halusin nähdä elokuvan uudelleen. Käytyäni vierailemassa elokuvaharrastaja Jusa Kyntäjän luona, huomasin hänellä olevan tästä klassikosta jopa kaksikin kappaletta, otin tilaisuudesta vaarin ja ostin häneltä toisen pois. Pääsin
-
Star Trek Picard (Season 3)
Picard Season 3 is the best one of the new revival series. But after a messy first season and an abysmal second one, that’s not saying a whole lot. Some moments are arguably worse than in either previous season because they cling to the memory of The Next Generation while simultaneously misunderstanding what made that series so beloved. It’s further indication that nobody, not even the show-runners, knows what they want from Jean-Luc in his old age. Season 3 is a reboot to a revival that is also a sequel, farewell, and groundwork for the future. Calling it overstuffed is an understatement. In the 6 episodes screened for critics, Picard swings wildly between heartfelt ruminations
-
Black Panther – Wakanda Forever
Noniin, nyt aletaan oikeasti lähestyä pikku hiljaa sitä hetkeä, että voi oikeasti taas vaan mennä leffaahuoneeseen, painaa nappia ja alkaa ihan vaan nauttia leffoista. Viimeinen viikko on vielä painettu siinä määrin hommia, että HTPC:n kanssa on lähetelty jäähdyttimiä edes takaisin, ja vihdoinkin nyt ollaan saatu toimiva ja koteloon mahtuva kokoonpano kasaan. Suurin ongelma nyt siis … Jatka lukemista Black Panther – Wakanda Forever
-
The Banshees of Inisherin
A banshee is a figure in Irish folklore that heralds the death of a family member. They warn others by wailing and shrieking. To hear one is to know that something ominous is coming. In Martin McDonagh’s masterful The Banshees of Inisherin, that wail is internal. It is the release that none of the men can articulate, even when all it takes is to let go. Meanwhile, across the bay, the Irish Civil War rages on. By now, it’s almost a distraction to those on the island – a daily bit of news. Most can’t comprehend why they’re still going at it; others don’t care. The war exists in the distant roar of cannon fire – a keening for the entire country. On the
-
Interview: Nick Offerman and Murray Bartlett
I got a chance to speak with Nick Offerman and Murray Bartlett about their part in The Last of Us and the spectacular third episode, which has taken the world by storm. [This interview is edited and condensed for clarity.] One of the things that struck me with this episode, in particular, is how it softens the stereotypical trope of the hardened, ultra-masculine survivor. Was that something you discussed with the showrunners as you came on board, or was it already in place? Nick Offerman: Most of that conversation went on in the brains of Neil Druckman and Craig Mazin and came into that brilliant script we received. So, there wasn’t a lot more discussion than “this is great”. [He
-
Suomalaista SISUA Biorexissä
Tänään tuli lähdettyä aika ex-temporee leffaan katsomaan ehkäpä pitkään aikaan puhutuinta Suomalaista leffa. Iltapäivällä tuli Savonlinnasta asti vieraita ostamaan Klipschien surroundeja ja olin hyvin epävarma siitä, kauanko tuohon hommaa menee aikaa, kun oli kuitenkin sovittuna pienet leffademot samalla. No, eipä siinä sitten niin kauaa mennytkään kun vierailla oli suhteellisen kova kiire takaisinpäin, joten varttia yli … Jatka lukemista Suomalaista SISUA Biorexissä
-
Joe – armoton (1970)
Joe (Yhdysvallat)Ohjaus: John G. AvildsenPääosissa: Peter Boyle, Susan Sarandon, Dennis PatrickKesto: 102 min.Ikäraja: K-16 Amerikkalainen elokuva oli muutoksessa 1970-luvulla. Aiemmilta vuosikymmeniltä periytynyt elokuvien itsesensuuri heikkeni, aiheet ja käsittelytavat olivat rohkeampia ja tekijöiksi nousi uusi – mutta vielä varsin miehinen – sukupolvi, johon kuuluivat mm. Martin Scorsese, Francis Ford Coppola, George Lucas ja Steven Spielberg. Keskeisiä esimerkkejä 1970-luvun uudenlaisista elokuvista olivat Kummisetä I ja II (1972 & 1974), Syvä joki (1972), Chinatown (1974), Kauriinmetsästäjä (1978), Kovaotteiset miehet (1971) ja Taksikuski (1976). Joe – armoton (197
-
Moonfall 4K UHD
Moonfall, leffa, jota tuli metsästettyä aika pitkään ja monen mutkan kautta leffa lopulta löytyi edes kohtuullisella hinnalla Saksasta. Suomessahan tätä myi mm. CDON ilman atmosta, ja jenkeistä hinta sitten taas vastaavasti oli järjestään yli kolmea kymppiä. On tämä siis ollut tavallaan aika merkittävä leffa tälle vuodelle, tai siis viime vuodelle, mutta miksi? No yhtenä syynä … Jatka lukemista Moonfall 4K UHD
-
The Salute of the Jugger (1989)
Kävin eilen todistamassa “Kino Laaksossa” muutamia elokuvamaailman helmiä. Paikalle oli saapunut isännän, eli Timo Laakson lisäksi Leffa Bunkkerin Ville Vester ja Parrasta asiaa-kanavan Simo Rantanen. Tarjolla oli mm. Last Night In Soho ja Vinegar Syndromen New york Ninja, mutta yksi leffa jäi kutkuttelemaan omaa mieltäni päällimmäiseksi. Se on lähes unohduksiin painunut postapokalyptinen urheiluelokuva nimeltä The Salute of the Jugger (1989). Elokuvan on kirjoittanut ja ohjannut David Peoples, joka tunnetaan mm. Blade Runnerin, Unforgivenin ja 12 Apinan kirjoittajana. Tämän mainion asetelman lisäksi pääosaa esittää suosikkini Rutger Hauer. Tämä Australialais-Amerikkalainen elok
-
Mielensäpahoittaja – Escorttia Etsimässä ja HT-8 Projekti
Olen tykännyt Tuomas Kyrön mielensäpahoittaja-leffoista siitä ensimmäisestä osasta lähtien, toki siis vain leffoina, yhtään kirjaa en ole koskaan lukenut. Mielensäpahoittajat ovat itseasiassa ollut yksi niitä todella todella harvoja suomalaisia leffoja, joista seuraavaa osaa on ihan oikeasti tullut odotettua. Nyt näille tosin taitaa valitettavasti tulla loppu, tai sanotaanko jopa näin että toivottavasti tulee, sillä on täysin … Jatka lukemista Mielensäpahoittaja – Escorttia Etsimässä ja HT-8 Projekti
Amsterdam
Keskiviikkona oli deitti-ilta, eli pitkästä aikaa sai taas myös puolison seuraksi leffaan ja päätettiin vapaaillan ratoksi katsoa Amsterdam niminen leffa Disney+ palvelusta. Disney plussaa putkahtelee katsottavaa varovaisen verkkaisesti, eli jonkin verran katsottavaa tuolta kyllä aina löytyy, vaikka se ei katalogiltaan ihan Netflixiä vastaakaan. Toisaalta, tuo kolminkertainen hinta Netflixissä on edelleen boikotissa, joten sieltä ei nyt … Jatka lukemista Amsterdam
M3GAN
M3GAN M3GANin traileri osui kohdalleni lokakuun aikana ja jostain sellaisista nimistä kuin Story by James Wan tai Blumhouse Studios huolimatta, en ollut hirveän vaikuttunut koska se on tappajanukke ja aiheet on parhaimmillaan kaluttu. Toinen varoitusmerkki oli tammikuun julkaisu koska jenkeissä sellaiset huuhdotaan teatteriin jos uskoa ei ole ylimmälläkään johdolla. Joulukuun isot julkaisut (kuten tänä vuonna Avatar) nauttivat teattereiden ylläpidosta ja uudet julkaisut tuntuvat täytteeltä. Joskus poikkeuksia on ja monien yllätykseksi arviot ylistivät tätä. Nuori tyttö nimeltä Cady (Violet McGraw) jää orvoksi ja tämä lähetetään asumaan tätinsä Gemman (Alison Williams) luo, joka on töissä Sea
PULLING ON THREADS – AN INTERVIEW WITH NINA IJÄS
I met with Nina Ijäs, the co-writer and editor of HOPE FROZEN, at DocPoint 2020 to talk about her career, how to approach death as a topic, and the differences between cutting fiction and documentaries. This interview is edited and condensed for length and clarity. Editor Nina Ijäs How did you get started in editing? I worked as journalist in radio and television, and I quit my job to pursue something that I could do with more thought. I wanted to go deeper into things than what is possible in journalism today. It was almost by chance, because I had done drama, and I realized it was a very pure form of storytelling. When I actually I started editing, it was so obvious that this was something
Laitapuolen hyökkääjä
Piti tuossa jonkin aikaa sitten katsoa Marko Jantusesta kertova elokuva. Jääkiekkoilija, joka saavutti paljon, mutta kentän ulkopuolella ei sitten elämä mennytkään ihan yhtä ruusuisesti. Lopulta Jantunen kävi jo kirjaimellisesti kuopan pohjalla, ennen kuin sai nostettua itsensä vielä kerran elävien kirjoihin. Leffaa katsoessa fiilis oli koko ajan, että olen tämän leffan jo nähnyt ennenkin, mutta lopulta … Jatka lukemista Laitapuolen hyökkääjä
GLASS ONION: A KNIVES OUT MYSTERY
GLASS ONION: A KNIVES OUT MYSTERY Knives Out oli yllätysmenestys ilmestyessään. Sillä on syynsä että dekkarit rupeavat tekemään paluuta ja sen menestys kiihdytti haluamaan lisää. On jo sarjoja kuten Only Murders in the Building ja Hercule Poirot on palannut valkokankaille Kenneth Branagh’n tulkitsemana. Daniel Craigin tähdittämässä elokuvassa on kyse enemmän Ana De Armasin esittämästä hoitajasta ja Craigin esittämä Benoit Blanc on toinen päähenkilö. Rian Johnson ohjasi ja käsikirjoitti sen ja hänen filmografiansa tuntien, odotukset käännetään. Ekan puolen tunnin aikana tiedetään mistä on kyse ja sitten viimeisen 10 minuutin aikana paljastuu uusi kerros jolloin paljastetaan kuinka joku
The Last of Us (HBO)
Set in a post-apocalyptic world, where a fungal plague has wiped out most of humanity, The Last of Us is one of the most beloved stories in modern gaming. A mix of survival horror and road trip, it's an exploration of familial bonds, generational trauma, survivor's guilt, and forgiveness. None of these are particularly unique topics, not even for gaming, but in the hands of directors Bruce Straley and Neil Druckmann, The Last of Us tapped into something unique for an audience hungry for a change. In the game, players controlled Joel, a broken and violent man sent to transport human cargo, Ellie, across the country. Over time, after much misery and horror, the two bond over their sh
The Dungeonmaster (aka Ragewar, suom. Saatanan Lunnaat, 1984)
Kasarin alussa ilmestyi teos, joka sisälsi kaikkea, mitä tuon ajan nuori saattoi toivoa elokuvalta. Oli taikuutta, tietokoneita, hieman Mad Maxia ja He-mania, eläviä kuolleita, kivijättiläisiä, kääpiöitä, örkkejä, lasereita, tissejä ja jopa saatanan oma yhtye nimeltä W.A.S.P. Tämä lähes unholaan painunut elokuva tunnetaan monilla nimillä, kuten The Dungeonmaster, Ragewar: The Challenges of Excalibrate, Digital Knights ja Suomi-VHS kantaa nimeä Saatanan Lunnaat. Koska soppa on sitäkin maukkaampi, mitä enemmän on hämmentäjiä, on elokuvalla seitsemän eri ohjaajaa. Elokuva jakaantuukin seitsemään eri osioon, tai “saatanan antamaan seitsemään haasteeseen”. Tätä mahtavaa kasaritykityst
Avatar: The Way of Water (2022)
Avatar: The Way of Water (Yhdysvallat)Ohjaus: James CameronPääosissa: Sam Worthington, Zoe Saldaña, Sigourney Weaver, Kate WinsletKesto: 192 min.Ikäraja: K-12 Kävin eilen lasten kanssa elokuvissa katsomassa James Cameronin uuden Avatar: The Way of Water -elokuvan, joka on jatko-osa vuonna 2009 ilmestyneelle Avatarille. Kyseessä on teknisesti upea teos, jonka myötä tekijät ovat onnistuneet luomaan elokuvan katsojille ainutlaatuisen maailman ja aidontuntuiset digitoidut hahmot, jotka tällä kertaa seikkailevat suurelta osin vedessä. Avatar: The Way of Waterin tapahtumat sijoittuvat 15 vuotta ensimmäisen Avatar-elokuvan tapahtumien jälkeen. Käytännössä kyseessä on Sullyn perheen selviytymistarin
