Äitienpäiväksi elokuva, jossa äidin rakkaus tekee ihmeitä, mutta pitää myös napanuorasta epätoivoisesti kiinni.
Ohjaus: Ken Scott
Käsikirjoitus: Ken Scott
Näyttelijät: Jean-Claude Matthey, Leïla Bekhti, Jonathan Cohen, Sylvie Vartan, Joséphine Japy, Jeanne Balibar, Lionel Dray
Lajityyppi: komedia/draama
Kesto: 1 t 42 min
Kanadalainen elokuvantekijä Ken Scott (Mies, joka antoi) on tarttunut teemaan äidin ja pojan välisestä suhteesta, jossa rakkaus saa omistushaluisen muodon, mutta toimii myös pohjana antoisalle elämälle. Merkittävässä roolissa on lisäksi ranskalaisen laulaja Sylvie Vartanin musiikki. Tositarina perustuu Roland Perezin omaelämäkertaan Ma mère, Dieu et Sylvie Vartan (2021).
Perezin perheeseen syntyy kuudes lapsi Roland vuonna 1963. Pojalla todetaan kampurajalka, mutta äiti Esther (Leïla Bekhti) päättää sisukkaasti saada Rolandin kävelemään ja siksi hän käyttää tätä väsymättä lukuisilla lääkäreillä. Jokainen ehdottaa eri toimenpiteitä ja lopulta äiti kääntyy vaihtoehtohoidon puoleen.
Roland ihastuu Sylvie Vartanin musiikkiin siskojensa kuunnellessa tätä. Vartan inspiroi poikaa liikkumaan ympäri kotiaan ja opettelemaan lukemaan. Roland kerää muistiinsa vuosien aikana valtavan määrän tietoa laulajattaresta, mikä osoittautuu myöhemmin hyödylliseksi.
Elokuva näyttää miten tiivis Perezin perhe on ja ylipäänsä yhteisö, johon he kuuluvat. Tärkein hahmo on kuitenkin äiti Esther, joka määrittelee poikansa elämän pitkälle aikuisikään saakka. Äidin ja pojan suhteen voi tulkita haluamallaan tavalla. Onko äiti liian kontrolloiva ja ripustautuva poikansa suhteen vai onko poika mielellään äitinsä tossun alla ja antaa tämän hoitaa päätösten tekemisen? Esther kun on valitsemassa muun muassa Rolandin puolisoa ja ammattia. Roland saa tosin todeta myöhemmin, että on eksyksissä, kun ei osaa tehdä päätöksiä, joten se paljastanee jotakin Estherin toiminnan seurauksista.
Kaikki alkoi äidistäni on äidin ja pojan suhteen ristiriitaisuuden vuoksi erikoinen joskin myös kiinnostava katselukokemus. Estherin periksiantamattomuus ja rohkeus ovat ihailtavia ominaisuuksia, jotka Roland perii. Siinä mielessä elokuva on jopa inspiroiva. Äidin marttyyrimäinen käytös aiheuttaa myös ärsytystä, mutta onneksi Roland ottaa elokuvan aikana ohjat omiin käsiinsä.
Sylvie Vartan saati hänen musiikkinsa ei ollut itselleni tuttua ennen elokuvaa eikä hänen merkittävyytensä elokuvassa siksi oikein avautunut (pahoittelut sivistyksellisestä aukosta). Vartan osoittautuu tarkkailevan karismaattiseksi henkilöksi, joka esiintyy Scottin elokuvassa omana itsenään.
Kaikki alkoi äidistäni antaa kunnian äideille, jotka tarjoavat lapsilleen elämän eväät ja rakkautta ja kuten Roland lausuu osuvasti elokuvan lopussa äidit ovat osa jumaluutta, joka on läsnä kaikkialla.
⭐️⭐️⭐️
Kuvat ja tiedot: imdb.com
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä
