PAHIN RIKOS (1999, USA, 127 min.)
(True Crime)
Ohjaus ja tuotanto: Clint Eastwood.
Käsikirjoitus: Larry Cross, Paul Brickman & Stephen Schiff.
Perustuu Andrew Klavanin kirjaan “Vain hetki ennen hiljaisuutta”.
Musiikki: Lennie Niehaus.
Näyttelijät: Clint Eastwood, Isaiah Washington, Denis Leary, Lisa Gay Hamilton, James Woods, Frances Fisher, Lucy Liu & Diane Venora.
(Warner Brothers)
Steve Everett (Eastwood) on tutkiva toimittaja, jonka henkilökohtaiset ongelmat – kuten syrjähypyt ja alkoholismi – ovat ajaneet töihin pieneen oaklandilaiseen OAKLAND TRIBUNE sanomalehteen. Yrittäessään saada elämänsä järjestykseen Everett saa tehtäväkseen kirjoittaa artikkelin kuolemaantuomitusta Frank Beechumista (Washington) Tutustuessaan taustamateriaaliin Everett löytää jutusta ristiriitaisuuksia, joita läpikäydessään hän vakuuttuu Beechumin syyttömyydestä. Alkaa kilpajuoksu aikaa vastaan, sillä Everettillä on vain 12 tuntia aikaa todistaa Beechumin syyttömyys.
James Woods esittää Alan Mann -nimistä OAKLAND TRIBUNE lehden päätoimittajaa pienessä sivuroolissa. MTV Europen kanavalta tuttu suulas kanavamainosmies Denis Leary puolestaan on lehden toimituspäällikkö Bob Findley.
Jazz soi alusta lähtien kuten näissä CLINT EASTWOODIN elokuvissa on tapana ollut. Tässä elokuvassa sankarimme CLINT EASTWOOD esittää vanhaa toimittajaa, joka ei välitä auktoriteeteistä tai kielloista. Nyt hän on saanut käsiinsä elämänsä jutun – ja senkin onnettoman yhteensattuman kautta. Tässä elokuvassa CLINT EASTWOOD on myös perheenisä, jolla on rakastava vaimo sekä KATIE -tytär, joka halajaa eläintarhaan virtahepoa katsomaan. Tosin sekin keikka menee pahasti pieleen ja CLINT EASTWOOD joutuu vaimonsa Barbaran (Venora)
epäsuosioon – ja erohan siitä tulee. JAMES WOODSIN ilmeet ovat elokuvassa näkemisen arvoisia kun hän kertoo päätoimittajalleen, että jutussa on jotain todella pahasti pielessä. James Woods Clint Eastwoodille: Lucky bastard. Go get ‘em tiger.
Vankilakohtauksiltaan elokuva on aika vakavamielinen. Jopa Jeesusta ja kuolemaa pohditaan. Paikoin siis aikamoista uskonnollista mambojamboa. Lehden toimittajat heittävät keskenään kokoajan seksiviittaus herjoja ilmaan. Lopussa elokuva muuttuu selvästi katsottavampaan suuntaan. Lopusta löytyy jopa kunnon takaa-ajoja, kun känninen CLINT EASTWOOD vie todistajan kuvernöörin talolle viime hetkillä. Ehtikö hän sittenkään ajoissa estääkseen syyttömän ihmisen teloituksen?
Pohjimmiltaan tämä on siis kinkkinen rikosjuttu vanhan hyvän ajan tyyliin. Elokuva on samalla erittäin kriittinen ja ajankohtainen. Se asettaa ristiriitaiseen asemaan jenkkien kuolemantuomiot, joissa syyttömätkin voidaan tekaistuilla todisteilla tuomita kuolemaan. Nyt katsojat saavat itse tarkastella näitä asioita mielissään. Kuolemantuomiot ovat jenkeissä noin kymmenessä osavaltiossa käytössä. Pahin häpeäpilkku lienee edelleen Texasin osavaltio, joissa ainakin viime vuosina on teloitettu myrkkykaasuilla 60-70 ihmistä/vuosi.
Elokuva on erittäin tuotteliaan ja lahjakkaan CLINT “Dirty Harry” EASTWOODIN 21. ohjaus sekä 14. tuotos. Tämä elokuva on täynnä vihaa ja samalla se on kumminkin täynnä jouluista onnea, joka tuo meille jokaiselle parhaan mahdollisen joululahjan. Elämän.
***
Jan M. Ekblad
