EVENT HORIZON (1997)

EVENT HORIZON (1997, USA, 97 min.)
Ohjaus: Paul Anderson.
Käsikirjoitus: Philip Eisner.
Musiikki: Michael Kamen.
Näyttelijät: Laurence Fishburne, Sam Neill, Joely Richardson, Kathleen Quinlan, Richard T. Jones, Jack Noseworthy & Jason Isaacs.
Vuosi 2046. Aurinkokuntamme uloimmille rajoille (Neptunuksen Orbit kuun lähelle) lähetetään pelastusyksikkö 56:n päivän tutkimusmatkalle hakemaan avaruusalusprototyyppiä nimeltä Event Horizon, joka on ollut kateissa seitsemän vuotta. Etsiessään eloonjääneitä pelastusmiehistö löytää aluksesta hirveitä salaisuuksia. Matkaa johtaa tohtori William Weir (Neill), Event Horizonin prototyypin aikanaan suunnitellut tiedemies, jota aluksen salaperäinen katoaminen ja oman Cathy vaimonsa itsemurha edelleen vainoavat painajaisunien muodossa. Tuekseen matkalle Weir saa kapteeni Millerin (Fishburne) johtaman kovanaamaisen pelastus- ja iskujoukon. Mitä on käynyt Event Horizonille? Ja mitä heikko alukselta vastaanotettu radiosignaali pitää sisällään?
Työkalut lentelevät tyhjässä hapettomassa tilassa. Samoin ruumis, jossa ei ole silmiä. Justin (Noseworthy) jäi aluksen sydämen valoilmiön vangiksi ja se sai aikaan oikosulun ja tulipaloja koko aluksella. Justin kuolee mudan takana toisessa ulottuvuudessa. Miehistö näkee harhakuvia eloonjääneistä ja omaisistaan. Justin herää eloon kuolleista ja hän menee ilmalukkoon hypnoosin vaikutuksen alaisena. Hän herää liian myöhään ja veret ehtivät lentää ympäri avaruutta. Tosin muut onnistuivat pelastamaan Justinin hengissä takaisin alukseen tälläkin kertaa…
Tiedekoe menee överiksi; toiseen ulottuvuuteen. Elokuva muuttuu loppupuolella tosi omituiseksi splatter -elokuvaksi, jonka esikuvana voisi käyttää joitain kahden ensimmäisen Clive Barkerin Hellraiser elokuvien kohtauksista. Äänitehosteet ovat huippuluokkaa. Hyvä tunnelmamusiikki täydentää elokuvan synkkämielisyyttä ja omituisuuden kipeyttä. Elokuvasta löytyy selviä yhteyksia mm. Alien, 2001: Avaruusseikkailu, Dark Star sekä Star Trek sukupolvet leffoihin, mutta runsaan verinen gorepitoinen omituinen kokonaisuus toimii loistavasti kaikista elokuvalainauksista huolimattakin.
****
Jan M. Ekblad