Blogit
-
LFF 2022: Guillermo Del Toro’s Pinocchio
It's always a gamble, naming something after yourself. The act implies ownership. Something so total, it takes its place as the definitive telling of something in popular culture. As the name suggests, this is Guillermo Del Toro's film, and it is the definitive take on Pinocchio. Set in Fascist Italy, as Mussolini's thugs hold the country under their boot. A cheerful artisan, Geppetto, lives far away from the war with his son, happy to ignore the horror casually spreading towards their home. One night, a rogue air raid strikes, killing Geppetto's child. Inconsolable, he takes to drink, and seasons pass. Then, fueled by rage, desperation, and grief, Geppetto carves a woode
-
Krampus (2015)
Krampuksesta on tehty lyhyehköllä aikavälillä jopa kahdeksen erilaista elokuvaa, joissa kaikissa on aiheena pahapukki, tai oikeastaan Pyhän Nikolauksen varjo. Myös suomalaisessa Rare exportsissa oli samasta sarvekkaasta taruhahmosta kyse. Itse valitsin näistä ehkä sen tunnetuimman version, eli Michael Doughertyn ohjaaman vuoden 2015 Krampuksen. Michael Dougherty tunnetaan elokuvista Trick 'r Treat (2007) ja Godzilla: King of the Monsters (2019). Ensimmaiseksi mainittu on mainio halloweenin ajan episodielokuva, jonka sukulaiseksi tunnistin Krampuksenkin heti, vaikka vielä siinä vaiheessa tiennyt, että kyseessä on saman ohjaajan tekele. Genreltään Krampus on kauhukomedia vanhan Gremlinsi
-
Morbius 4K
Olipahan kiva leffailta tänään Morbiuksen parissa. Rehellisyyden nimissä itselläni ei ollut mitään tietoa kyseisestä leffasta ennen kuin löysin sen jostain youtuben Top 4k levyt listalta. Ja kuten jo varmaankin arvaatkin, kyseinen leffa piti siis hankkia pääasiassa vain odotettavissa olevan hyvän ääniraidan vuoksi. Eikä muuten todellakaan tarvinnut pettyä! Ja vaikka äänet olivat ihan loistavat, eipä ollut … Jatka lukemista Morbius 4K
-
Jouluelokuva: Money Train – Junakytät (1995)
Jos miettii sanaa “jouluelokuva”, niin mieleen tulee varmasti ensimmäisenä Wesley Snipesin ja Woody Harrelsonin tähdittämä Junakytät, vuodelta 1995. Wesley Snipes oli 90-luvun kovimpia action tähtiä, kunnes hävisi valokeilasta ja lopulta puuhaili vain “straight-to-video” kamaa. Woody Harrelsonin kanssa he tekivät mainion korisleffan Mustat Donkkaa Tykimmin (1992). Tämä leffa näytti että herrojen kemiat toimivat mainiosti yhteen, joten pari vuotta myöhemmin he päätyivät näyttelemään veljeksiä piparintuoksuiseen jouluelokuvaan Money Train, joka tunnetaan suomessa paremmin nimellä Junakytät. Mikä virittäisikään paremmin joulutunnelmaan, kuin katsomalla tämä ennen aatt
-
Rankataan Jack Ryan-elokuvat
Tom Clancyn kirjat olivat minulle jo nuorena kollina osittain tuttuja, ja varsinkin pc-peli Tom Clancy's Rainbow Sixiä tuli pelailitua, mutta kirjoissa toistuva päähahmo Jack Ryan meni minulta aikoinaan aivan ohitse. Tämän takia en osannut yhdistää hahmoa samaksi kirjojen elokuva-adaptaatioissa ja esimerkiksi Harrison Fordin hahmon saatoin sekoittaa saman ajan Takaa-ajettu elokuvan hahmoon Kimbleen. Punaisen lokakuun metsästyksessä Ryan jää taas aika taka-alalle ja päähahmoksi nouseekin Conneryn näyttelemä Marko Ramius. Tänä vuonna otin asiakseni ottaa hahmosta selvää, sekä katsoa kaikki Jack Ryan-elokuvat järjestyksessä ja pistää ne sen jälkeen jokinlaiseen paremmuus järjestykseen. Ran
-
Killer Joe (2011)
Killer Joe (Yhdysvallat)Ohjaus: William FriedkinPääosissa: Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno TempleKesto: 99 min.Ikäraja: K-16 Katsoin pari päivää sitten Friedkin Uncut -dokkarin (2018), joka kertoo Kovaotteiset miehet (1971) ja Manaaja (1973) -elokuvien ohjaajasta William Friedkinistä. Nyt jo 87-vuotias Friedkin vaikuttaa dokumentin perusteella olevan melko maanläheinen elokuva-alan ammattilainen, joka kuitenkin tietää oman tuotantonsa merkityksen. Killer Joe (2011), ranskankielinen mainosjuliste. Dokumentin innoittamana tartuin Friedkinin vuonna 2011 valmistuneeseen rikoselokuvaan Killer Joe, jossa näyttelevät Matthew McConaughey, Emile Hirsch, Juno Temple, Gina Gershon ja Thomas Had
-
FALL
FALL Näin tämän Night Visionsin yhteydessä koska ajattelin kokemuksen olevan antoisampi jos korkeat paikat näkee valkokankaalta. Elokuva seuraa kahta naista, jotka kiipeävät kilometrien mittaiseen korkeaan radiotorniin ja jäävät huipulle ilman poispääsyä maan pinnalle. Sen pohjana on samanlainen juoni kuin Shallowsissa missä Blake Lively lähtee tuulettumaan rannalle traumojen yhteydessä kunnes lomaa häiritsee haihyökkäys ja ainoa vaihtoehto on selviytyä. Tässä on Becky (Grace Currey) joka lähtee ystävänsä (Virginia Gardner) kanssa tuulettumaan traumojen jälkeen korkealle tv-tornin huipulle osana heidän yhteistä extreme-lajia kokeilla rajoja. Jos on myös nähnyt tällaisia leffoja ennen,
-
Elvis kera Mareksoundin ja Genelecin
Eilen oli erittäin mielenkiintoinen ilta Espoossa ja siellä tarkemmin ottaen Ison Omenan Finnkinossa. Mareksound ja Genelec yhteistyössä järjestivät tilaisuuden, jossa esiteltiin hieman kotiteatterimaailmaa laitemyyjän ja laitevalmistajan näkökulmasta. Sinällään tapahtuman sijaintipaikka ei ollut kovinkaan yllättävä, että tilaisuus pidettiin Ison Omenan Launge salissa, jossa on mm. Genelecin kaiutin järjestelmä, käsittääkseni ainoa sali Suomessa, vaikka suomalaisesta huippukaiuttimien valmistajasta … Jatka lukemista Elvis kera Mareksoundin ja Genel
-
Willow (2022)
Willow is a sequel to Willow, but it rarely feels like it needs to be one. At its best, Willow is a high-fantasy family show that works perfectly well as its own thing. The times it sags are when it feels beholden to a legacy few remember. There's a sense that, like its protagonists, the series places more emphasis on its own assumed expectations, rather than what others really want from it. The original, directed by Ron Howard, was a perfectly serviceable and fun adventure film that didn't need an expanded universe. It wasn't hugely original, but it didn't need to be, either. Instead, it was charming and easily likable, carried by winning performances from Warwick Davis
-
Uncharted UHD 4K
Uncharted leffa on ollut yksi sellaisia leffoja jonka hankinta levyllä on ollut aika itsestään selvää, mutta olen vain odotellut sopivaa hintaa. Tämä leffa löytyi tällä kertaa jenkeistä ja Ebaystä. Mukana samassa paketissa tuli pari muutakin leffaa, eli Jurassic Parkin uusin ja Morbius, Uncharted kuitenkin näistä kolmesta pääsi ensimmäisenä ruudulle. Mikäs leffa tämä sitten oli, no … Jatka lukemista Uncharted UHD 4K
-
Elokuvaprojektori esittää: Wyrmwood 1&2 Double feature!
Kun Elokuvaprojektori-kanavan Timo Laakso järjestää näytöksiä henkilökohtaisessa elokuvateatterissaan, niin sitä ei parane missään nimessä missata, sillä tarjolla on aina kovaakin kovempia pätkiä ja sivistäviä harvinaisuuksia mainstreamin ulkopuolelta. Tällä kertaa tarjolla oli persoonallista Zombie-toimintaa Australian mailta. Koska viimeisen kymmenen vuoden aikana tulleen ylitarjonnan takia itse olin jo menettänyt lähes kaiken mielenkiinnon zombie-elokuviin, Timo päätti herättää sen jälleen henkiin (tai eläväksi kuolleeksi). Sytyttimenä toimi Black fridaystä löytynyt Wyrmwood: apocalypse-nimeä kantava löytö. Koska kysessä oli jatko-osa Wyrmwood: Road of the Dead-elokuvalle, oli tietenkin
-
Willow – suuri seikkailu (1988)
Willow (Yhdysvallat)Ohjaus: Ron HowardPääosissa: Val Kilmer, Warwick Davis, Joanne WhalleyKesto: 122 min. Ikäraja: K-12 George Lucasin tarinaan perustuva ja Ron Howardin ohjaama Willow – suuri seikkailu on suomenkielisen lisänimensä mukaisesti 1980-luvun lopun suuri seikkailuelokuva. Tarinassa yhdistyvät erilaiset muinaiset myytit ja fantasiatarinoiden elementit. On miekkataisteluja, satumaisia linnoja, paha kuningatar, maahisia, keijuja, velhoja ja Mooses-lapsen tapaan korissa virran vietävänä oleva tuleva kansan pelastaja. Willow – suuri seikkailu (1988) Special Edition DVD -julkaisu. Tarinan vastentahtoinen sankari on Willow Ufgood, jota näyttelee aiemmin Lucasin Tähtien sota
-
Uncharted Legacy of Thieves
Alkuperäinen artikkeli
-
Uncharted: Legacy of Thieves Collection
I love the Uncharted series. Warts and all. I fully admit the gameplay isn’t innovative, and, often, the ludonarrative dissonance is overwhelming. Even Naughty Dog admits as much. But none of that matters. I’ve completed the series at least a dozen times over the years and, coming into this latest remaster, felt no hesitation in doing it all over again. Uncharted is like Indiana Jones to me. It’s my go-to comfort game when I want to experience a rush of overwhelming emotion. The Legacy of Thieves Collection brings together the two final games in the series, A Thief’s End and The Lost Legacy. The former, on a narrative level, is the best in the series. The latter is probably the most fun to p
-
Uncharted: Legacy of Thieves Collection (PC)
I love the Uncharted series. Warts and all. I fully admit the gameplay isn’t innovative, and, often, the ludonarrative dissonance is overwhelming. Even Naughty Dog admits as much. But none of that matters. I’ve completed the series at least a dozen times over the years and, coming into this latest remaster, felt no hesitation in doing it all over again. Uncharted is like Indiana Jones to me. It’s my go-to comfort game when I want to experience a rush of overwhelming emotion. The Legacy of Thieves Collection brings together the two final games in the series, A Thief’s End and The Lost Legacy. The former, on a narrative level, is the best in the series. The latter is probably the most fun to p
-
God of War Ragnarök
Never underestimate the importance of a good story. I kept returning to that during my 40-plus hours with God of War Ragnarök. Every time something tedious annoyed me, or the times I felt the pacing faltered. I remembered how much I loved this story. Because Ragnarök is also a victim of its success. It’s easily twice the size of its predecessor; a vast, sprawling epic with a hundred hours of material if you’re inclined to put in the effort. But that scope comes at a cost. Dated genre conventions, like mandatory climbing sections, there for exposition dumps, are as bad now as they were five years ago. Boss battles, doubled from the 2018 reboot, are a chore. Combat is more elaborate, as are th
-
Top Gun: Maverick (2022)
Top Gun: Maverick (Yhdysvallat)Ohjaus: Joseph KosinskiPääosissa: Tom Cruise, Jennifer Connelly, Miles TellerKesto: 131 min.Ikäraja: K-12 Bloggaukseni Top Gun: Maverick -leffasta on viivästynyt miltei yhtä paljon kuin itse elokuvan julkaisu koronapandemian vuoksi. Haluan kuitenkin kirjoittaa siitä vaikka viiveellä, koska Top Gun: Maverick edustaa monia sellaisia asioita, joita elokuvissa rakastan. Ensimmäisenä on aloitus: Elokuvan alkuminuuttien aikana tunnelma luodaan adrenaliinin tuotantoa kiihdyttävällä musiikilla ja jylisevillä lentokoneilla. Tom Cruise eli Pete ”Maverick” Mitchell pukee ylleen alkuperäisestä Top Gun -elokuvasta tutun ikonisen nahkatakin, hyppää Kawasaki-moott
-
100 Streets
Aina välillä käy niin, että löytää jonkin hyvän vanhan leffan jostain ja se vaikuttaa todella hyvältä ja mielenkiintoiselta, Sitten leffaa alkaa katsomaan ja leffa on edelleen erittäin hyvä ja kiinnostava. Siitäkin huolimatta vielä tässäkään vaiheessa ei leffasta muista niin paljon, että heräisi aito ajatus siitä, että tämä on ehkä tullut nähtyä ennenkin. 100 Streets oli … Jatka lukemista 100 Streets
-
TERRIFIER 2
Ensimmäinen Terrifier oli päänpyörittäjä siinä mielessä että se tuli ja meni. Art the Clown oli sen kestävä voima. Hän on hassu mutta ällistyttävän creepy maskeerauksensa voimin. Hän leikkii ja kiduttaa uhrejaan jopa kuoleman jälkeen. Se vaikutti elokuvalta missä on unohdettavia hahmoja ja vähän masentava loppu. Siksi olikin vielä ällistyttävää että jatko-osa tehtiin. No, se ei ollut yllätys vaan kuinka hyvin se otettiin vastaan ja Art the Clown ottaa asemansa jälleen yhtenä suurena horror iconina. Ainakin se vaikuttaa siinä että hän ja Pennywise tappavat klovnialan nopeasti. Nyt kun Michael Myers on jäämässä taas eläkkeelle joksikin aikaa, tämä vuosi synnytti Artin vakiinnuttamisen lisäksi
-
Sonic Frontiers (PS5)
I wasn't a SEGA kid. This was back in the time of the console wars, when Nintendo and SEGA went to war over global audiences. Each one revving up vitriol at the other in increasingly unhinged ads and counter-ads. For a kid growing up in recession-era Finland, it only meant you had to carefully choose which console – if any – you would go for. So, at the time, the blue hedgehog lost out to the red plumber, and that was that. Thirty years later, Sonic Frontiers attempts a kind of reinvention of the established format. It lovingly lifts elements from Breath of the Wild and other sombre narratives of worlds gone by, which, in turn, mix with the manic energy of Sonic that audienc