Blogit

DEADPOOL AND WOLVERINE

Arvostin elokuvan world buildingia. Mad Max skenaario oli kuin nörttien unelma.

Deadpool and Wolverine on MCU:n 34. elokuva ja jatko-osa kahdelle edelliselle Deadpool elokuvalle. Voimme todeta sen samaan syssyyn että Maguiren ja Garfieldin Spider-Manit kuuluvat myös tähän universumiin ilmestyessään No Way Homessa ja tämänkin elokuvan jälkeen keskustelu jatkuu. Elokuvassa Deadpool (Ryan Reynolds) saa tietää, että (Loki sarjasta tuttu) järjestö TVA (Time Variance Authority) on määrä tuhota hänen universuminsa ja tekee yhteistyötä toisesta universumista kotoisin olevan vastahakoisen Wolverinen (Hugh Jackman) kanssa tämän pysäyttämiseksi.

Kaksi edellistä Deadpoolia olivat kuolevan 20th Century Foxin viimeisiä hurraa huutoja kun X-Men universumi ei tuottanut enää toivottavia tuloksia ja kuten Deadpool toteaa elokuvan aikana “Paljon on ehtinyt tapahtua. Disney osti Foxin. Kuulun nyt MCU:hun”. Kysymykset kuuluivat, mitä Disney ja Marvel tekevät Deadpoolin kanssa? Säilyvätkö kiroilu ja väkivalta? Mitä tarina on? Kommunikoiko hän muiden MCU hahmojen kanssa? Vastaukset löytyivät myös siitä mitä Hugh Jackman ajatteli. Tehtyään Loganin missä Wolverine kuoli kunniakkaasti, muuta tietä ei näyttänyt olevan ja Deadpool toteaa tässäkin “Emme koske siihen.” Hugh Jackman on Ryan Reynoldsin hyvä ystävä/kilpailija ja nähtyään Deadpoolit, hän halusi työntää lusikkansa soppaan ja palata Wolverineksi. Elokuva keksii keinoja pitää Jackmanin Wolverine mukana ja tarinassa mikä ei ota itseään liian vakavasti niin se on hyväksyttävää että tällä versiolla on vain keskivaihe jolla on tarjottavaa. Hänellä on elementtejä niin elokuvien Wolverinesta, animaatiosarjan Wolverinesta ja sarjakuva-adaptaatioiden Wolverinesta. Jackman pitää myös hauskaa tässä enemmän kuin aiemmin yhdistäessään paatoksellisuuden ja kuivan huumorin reagoidessaan kevyempään Reynoldsiin.

Alun perin elokuva olisi ollut Akira Kurosawan Rashomon tyylinen what happened skenaario missä tapahtumat käydään molempien näkökulmasta. Sitä ei tapahtunut. Tämä on road trip tyylinen buddy leffa kunnianosoituksena sellaisille kuin Planes, Trains and Automobiles samalla kun se on MCU elokuva inside Fox Marvel Era Mad Max skenaariossa. Elokuvan sielu on (hahmon mukaisesti) Deadpoolin halussa löytää hyväksyntää tiimipelissä ja Wolverine on samassa tilanteessa egojen kohdatessa. Arvostin elokuvan world buildingia. Mad Max skenaario oli kuin nörttien unelma ja se kehittää varmasti muita fanifiktioita.

Tyyli herättää keskustelua. Shawn Levy on osannut tasapainottaa komedian ja toiminnan välillä vaihtelevasti ja vaikka tässäkin oltaisi voitu miettiä 2000-luvun shaky camia ja leikkausta uusiksi, hän on oikea mies tehtävään. Huumori ei ole draaman tiellä koska elokuva on metakommentti. Se on keskustelussa itsensä kanssa. Ei Rise of Skywalkerin tyyliin vaan No Way Homen tyyliin. Voiko vanha jäädä jälkeen ja uusi siirtyä eteenpäin? Mitä tulevaisuudessa tapahtuu? Marvel on ollut viime aikoina syöksykierteessä oltuaan ylitsepursuava. Deadpool and Wolverine siirtää viisaria eteenpäin vain siinä mitä voimme odottaa jatkossa mutta tarinankerronta ei ole Deadpoolin suurin anti. Se on tyyli. Ja edukseen tämäkin erottautuu kahdesta edellisestä.

Multiversumi on Hollywoodin viimeisin trendi ja tämä asettaa standardeja eroaako se mitenkään edeltäjistään. Jos olemme oppineet siitä mitään niin budjetti, nostalgia ja studion asettamat vaatimukset määräävät fanipalvelukset. Elokuva samalla kommentoi ja irvailee tälle kuvalle samalla kun se toteuttaa niitä. Se on yleisön kosiskelua mutta nielin sen sellaisenaan. Jos se ei haittaa tarinaa ja tavoitetta, se on hyväksyttävää. Jos olette kyllästyneet siihen että cameot ovat easter eggeja eikä pysyviä ratkaisuja, tämä ei muuta mieltänne. Jos pidätte siitä että ne toimivat osana world buildingia ja juonen moottorina, tämä on teille. Olin joka tapauksessa iloinen kaikesta mitä näin. Kahden vuoden odottelun jälkeen monet toiveista toteutuu ja jotkin taas ei.

Deadpool and Wolverine tarjoaa varmasti myös monelle vuoden parhaimmat naurut tehdessään pilkkaa moneen suuntaan. Sarjakuvafanit, bloggaajat, juorulehtien seuraajat ja yleensä komedian ystävät löytävät tästä edes jotain. Kevin Feige antoi Reynoldsille, Jackmanille ja Shawn Levylle yhdessä käsikirjoittajien kanssa tehdä mitä haluaa jopa heidän omasta imagostaan. Feigen kieltämät kokaiiniviittaukset saavat myös omansa. Lempivitsini osui visuaaliseen antiin mikä koski Oldboy tribuuttia. Yksi parhaimmista naurattajista oli Matthew Macfadyen konnan roolissa ja Ryan Reynolds joka pääsee yllättämään. Hugh Jackman on selkeästi myös elementissään. Koska komedia painottuu nykyään itsetietoisuuteen, tämä käyttää sen hyväkseen sen minkä jaksaa.

Onko Marvel pelastettu tämän jälkeen? Vielä on matkaa koska punainen lanka ei ole selvillä ja on paljon todistettavaa ennen kuin Doomsday ja Secret Wars saapuvat teatteriin. Captain America: Brave New World, Thunderbolts ja Fantastic Four ovat ulkona vuoden sisällä ja niiden on oltava hyviä. Deadpool and Wolverine todistaa että sydän oli oikeassa paikassa ja fokus oli siellä missä pitää. Se ei ole yhtä upea multiversumielokuva missä esim. No Way Home ja Everything Everywhere All At Once saavuttivat kaiken mahdollisen mutta tämä on kieltämättä se hauskin.

⭐⭐⭐⭐+ /5

Olli-Pekka Mäkelä

Arvioita pääasiassa elokuvateatterien tai striimauksen uusimmista sisällöistä

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Vilkaise myös
Close
Back to top button