Blogit

Je m’appelle Agneta (2026)

                              


Mikä ihastuttava elokuva! Minäkin haluan tanssia! Agneta löytää itsensä ja intohimonsa Provencessa eikä siitä voi seurata kuin ihana vapauden tunne.


Ohjaus: Johanna Runevad

Käsikirjoitus: Emma Hamberg, Isabel Nylund, Johanna Runevad

Näyttelijät: Eva Melander, Claes Månsson, Jérémie Covillault

Lajityyppi: komedia

Kesto: 1 t 53 min


Agneta Strömberg (Eva Melander) on elänyt niin sanotusti järkevän elämän. Ura liikennevirastossa, turvallisen tylsä aviomies Magnus, kaksi lasta, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa. Eläke ja kuolema enää edessä. 

Mutta sitten Agneta saa potkut 49-vuotiaana. Mistäpä sitä löytäisi uuden suunnan urautuneelle elämälleen? Neuvokas nainen tarttuu intohimoonsa Ranskaan ja saa työn au pairina lempimaastaan, jonka Provencen laventelipellot kutsuvat häntä tuossa tuokiossa.

Työ ei kuitenkaan ole sitä mitä Agneta luuli, sillä poika, jota hän lähti hoitamaan osoittautuu vanhaksi, eriskummalliseksi ruotsalaismieheksi Einariksi (Claes Månson). Alkupaniikin jälkeen kaksikko tutustuu toisiinsa ja Agneta oppii Einarilta vapautumista ja elämään heittäytymistä.

Johanna Runevadin elämäniloinen ja sydämellinen elokuva osuu ja uppoaa keski-ikäisiin katsojiin, ainakin allekirjoittaneeseen, johon vetoaa omien unelmien toteuttamisen ja rohkeasti omana itsenä olemisen teemat. Je m’appelle Agneta naurattaa, koskettaa, innostaa ja suorastaan humalluttaa. 


Elokuva käyttää aikansa viisaasti. Lähtöasetelma käydään pikaisesti läpi ja tarina keskittyy Agnetan seikkailuihin ja uusiin tuttavuuksiin Provencessa. Elokuva onnistuu myös yllättämään, vaikka siinä on odotettavissa olevia tilanteita, kuten paikalle paukkaava epäilevä aviomies. Se ei kuitenkaan haittaa hersyvää kokonaisuutta. 


Eva Melander on täydellinen Agnetana, joka kipuilee sen ristiriidan kanssa mitä mieltä hän on itse asioista ja mitä mieltä muut ovat. Agneta on tyytymätön kehoonsa, mutta päivät Provencessa ja uusien tuttavuuksien apu ja lämmin huomio saavat naisen ihastelemaan vartaloaan. Claes Månsonin tulkitsema Einar on vivahteikas hahmo, joka toimii oppi-isänä Agnetalle. Kaksikon välinen kemia huokuu arvostusta ja lämmintä leikkimielisyyttä. 

Je m’appelle Agneta on ihastuttava nojatuolimatka Ranskaan, joka antaa sielunravintoa monella tapaa. Netflixin tarjonnasta löytyvä elokuva saa mitä lämpimimmän katselusuosituksen!


                                ⭐️⭐️⭐️⭐️

                 Kuvat ja tiedot: imdb.com

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Leffahammas

Leffahampaan puraisema on vuonna 2022 perustettu blogi, jossa intohimoinen elokuvaharrastaja ja musiikin ammattilainen kirjoittaa arvioita elokuvista ja välillä myös tv-sarjoista huomioiden usein etenkin elokuvien musiikillisen annin. Elokuvamusiikki on yksi suuri rakkauteni. Teen myös top10- listauksia ja esittelen elokuviin liittyviä elämyksiä (esim. elokuvafestarit/konsertit). Kuljen instassa nimellä leffa_hansu.

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Vilkaise myös
Close
Back to top button