Kaitsun Leffablogi

Kaitsun Leffablogi

Pitkän linjan elokuvaharrastaja arvostelee katsomiaan elokuvia ja samalla kertoo aina vähän jotain itsestään ja suhteestaan elokuvaan. - Kai Kumpulainen
  • Blogit

    Prospect (2018)

      Zeek Earl ja Chris Caldwell julkaisivat vuonna 2014 lyhytelokuvan nimeltä Prospect. Koska lyhäri oli sen verran toimiva tapaus, päättivät he tehdä siitä kokopitkän elokuvan. Elokuvaa on kehuttu kovasti kaikilta osapuolilta, jotka ovat sen nähneet. Olihan se itsekkin vihdoinkin todistettava, millaisesta mestariteoksesta on kyse. Nappasin blu-rayn Pienestä Leffakaupasta ja pistin sen pyörimään. Tässä fiilikset… Prospect (2018) Elokuva kertoo työläisluokan isästä (Jay Duplass), sekä tyttärestä (Sophie Thatcher), jotka matkustavat syrjäiselle muukalaiskuulle tavoitteena rikastua. Kuun ilmakehä on myrkyllistä, mutta isä on tehnyt diilin kuuhun piilotetuista jalokivistä. Kuun erämaassa kie

  • Blogit

    Batman: Mask of the Phantasm (1993)

     Mikä onkaan se kaikista definitiivisin Batman-elokuva, joka on elokuvateattereissa nähty. Onko se Tim Burtonin vuoden 1989 Batman, vaiko voisiko se olla Nolanin The Dark Knight, tai jopa Adam Westin näyttelemä Batman The Movie , vuodelta 1966? Ei! Se on tietenkin suurta kulttisuosiota nauttiva vuoden 1993 animaatio elokuva Batman: Mask of the Phantasm. Tätä elokuvaa pidetään fanien keskuudessa definitiivisimpänä kuvauksena Batmanista ja yhtenä parhaista, ellei jopa parhaana Batman elokuvana. Vaikka se onkin animaatioelokuva, sai se aikanaan teatterikierroksen. Tämä on itsellenikin ollut yksi kovimmista Batman-elokuvista lapsesta asti, ja vaikka elokuva olikin aikanaan suunnattu lapsille ja

  • Blogit

    The Wicked City (Live-Action, 1992)

    Minkälainen olisi japanilainen versio Men in Blackistä? Moni varmaan muistaa loistavan klassikkoanimen nimeltä Wicked City, mutta kuinka moni tietää, että siitä on tehty myös live-action elokuva vuonna 1992? Elokuvan on tuottanut legendaarinen hongkongilainen ohjaaja Tsui Hark (Once Upon a Time in China, Chinese Ghost Story, Black Mask) ja kansipaperi lupailee vuoristoratamaista hong kong-actionia ja parhaita paloja Blade Runnerista. Tämä onkin yksi sekopäisemmistä leffoista jonka olen nähnyt vähään aikaan. Jos haluat nähdä miehen rakastelevan elävän flipperipelikoneen kanssa, tämä on elokuvasi! The Wicked City (Live-Action, 1992) Hong Kongissa on meneillään konflikti kahden maailman välillä

  • Blogit

    Shootfighter – Fight to the Death (1993)

    Onko Bolo Yeung mielestäsi kovin jätkä ikinä? Onko Cobra Kain Matrin Kove ja William Zabka jo hieman elähtäneitä ja haikailet heidän kulta-ajoille? Onko Bloodsport lempileffasi, mutta kaipaisit hieman lisää gorea. Olisiko Karate Kid ollut parempi, jos siinä kurkipotkun sijaan revittäisiin sydän rinnasta? Onko Mortal Kombat parasta mitä ysäri tarjosi, mutta liian fantasiapainotteista? Nyt löytyi ratkaisu tarpeisiisi! Se on nimittäin 90-luvun hautautunut timantti, ja kovimmista kovin, eli Shootfighter: Fight to the Death! Shootfighter –  Fight to the Death (1993) Mr.Lee (Martin Kove) huijaa kaksi naivia nuorta kaverusta Rubenin (William Zabka) ja Nickin (Michael Bernardo) ottelemaan raha

  • Blogit

    Hard Justice (Lain kova koura, 1995)

    Nuorena kloppina yksi parhaista ajankulutustavoista oli tonkia Anttilan alelaarien kätköistä aarteita. Muutamia helmiä sieltä löytyikin. Varsinkin kaksi halpiselokuvaa on jäänyt vahvasti mieleen noilta ajoilta. Toinen oli Mark Dacascoksen Drive – Ajojahti (1997) ja toinen myös kovaakin kovempaa nonstop-actionia edustava teos nimeltään Hard Justice – Lain kova koura (1995). Hard Justicessa pääosaa esitti aikansa yksi tunnetuimmista b-toimintatähdistä, eli David Bradley! Hard Justice edustaa sitä tiettyä ysärin toimintaleffagenreä, jossa pääsankari loikkii hidastettuna poikittain ilmassa, ase molemmassa kädessä räiskyen. Siis tätä John Woon leffoista tuttua tyyliä, mutta se mikä te

  • Blogit

    Speciaali: Norma Comics ja muut Barcelonan elokuvanähtävyydet

    Kaitsun leffablogin oli aika lähteä välillä tutustumaan suomen ulkopuoliseen leffa- ja sarjakuvakulttuuriin. Kohteeksi valitsin  Katalonian pääkaupungin, Barcelonan, joka sijaitsee Koillis-Espanjassa. Paikan päälle saavuttuani huomasin, että elokuva-aiheiset kaupat olivat melko vaatimattomat, joten seuraavaksi valitsin sarjakuvien ja sarjakuviin pohjautuvien elokuvien ykköspaikan, eli legendaarisen Norma Comicsin.  Norma Comics Norma Comics sijaitsee ihan Barcelonan keskustassa Sant Joanin kadulla, parhaalla liikealueella. Se on niin valtava, että se on jakaantunut useampiin liikkeisiin, joilla on oma sisäänkäyntinsä. Itse vierailin kaksikerroksisessa, pelkkiin sarjakuviin erikoistuneessa li

  • Blogit

    I Predatori di Atlantide (Atlantiksen kostajat, 1983)

    “Pako New Yorkista” ja “Mad Max-asfalttisoturin” vanavedessä Italialaiset b-elokuvaohjaajat suosivat 70-80-luvun taitteessa tätä post-apocalyptista tyyliä ja tuottivat useita ripoff-leffoja aiheesta. Yksi näistä lajin kirkkaimmista edustajista on vuoden 1983 “I Predatori di Atlantide” , joka tunnetaan suomessa nimellä Atlantiksen kostajat. Muualla maailmassa elokuvalla onkin useita nimiä, kuten The Atlantis Interceptors, Atlantis Inferno ja Raiders of Atlantis, ilmeisesti sen mukaan, halutaanko kosiskella enempi Indiana Jones-faneja, vai Mad Maxin ystäviä. Elokuvan on ohjannut exploitaatio-ohjaaja Ruggero Deodato, joka tunnetaan parhaiten kohua herättänees

  • Blogit

    Cosmopolis (2012)

    Nuorena kollina olin kova fani David Cronenbergin body horror-elokuville, kuten “Scanners”, “Fly” ja “Naked Lunch”, mutta vaikka olen aina pitänyt miehen töistä, niin täytyy myöntää, että muutamia elokuvia 2007 vuodesta eteenpäin on jäänyt herralta näkemättä ja sen virheen ajattelin korjata tässä lähiaikoina. Nyt katseluun lähti siis vuoden 2012″ Cosmopolis”, joka body horrorin sijaan edustaa Cronenbergin nykylinjaa, eli draama-thrilleriä. Toki näissä uudemmissakin leffoissa on kaikkea kieroutunutta ja vääristynyttä, eikä Cosmopoliskaan tee siinä poikkeusta, mutta muuten elokuva on melko poikkeava, jos vertaa perinteiseen elokuvakerrontaan. Se

  • Blogit

    The Spirit (2008)

    The Spirit saattaa olla yksi vihatuimmista sarjiselokuvista, mutta itselleni se on ollut sellainen “Guilty pleasure” alusta asti. Eli ymmärrän, miksei monikaan siitä pidä, mutta se tarjoilee minulle tarpeeksi paljon viihdyttäviä asioita, jotta voin katsoa läpi sormien ne asiat, jotka eivät toimi. Sarjakuvaleffana kyseessä on siis minulle enempi The Phantomin kaltainen teos, kuin The Dark Knightin, jos ymmärrätte. Osasyy leffan fanitukseen on varmasti siinä, että nuorempana tuli luettua paljon The Spirit-sarjakuvia kirjastossa ja Mustanaamio-lehden sivuilla. Toinen syy täytyy olla siinä, miten se muistuttaa suosikkisarjiselokuvaani Sin Cityä ja kolmas on varmasti siinä miten yliam

  • Blogit

    Mars Attacks! (1996)

     90-luvun alussa Tim Burton oli synkkien satujensa kanssa ohjaajana aivan kuninkaan asemassa, ainakin meikäläiselle, mutta yksi elokuva sekoitti pahasti pakkaa, eikä siitä edes aina meinaa muistaa, että se on Burtonin tuotos. Kyseessä on 60-luvun Topps-keräilykortti sarjaan pohjautuva, 50-luvun b-elokuville kumartava kauhukomedia, joka omaa satiirinkin aineksiakin. Ihmeellisintä elokuvassa on sen castaus, joka pursuaa 90-luvun kuumimpia näyttelijöitä, toisensa jälkeen. Burtonin elokuvaksi sen tunnistaa absurdista huumorista ja Danny Elfmanin musiikeista. Kyseessä on tietenkin Mars Attacks!, vuodelta 1996. Oli aika ottaa elokuva katseluun pitkästä aikaa. Vaikka olen aina pitänyt tästä, niin j

  • Blogit

    The Sandman (Season 1, 2022)

     9-10-vuoden iässä tuli lueskeltua erittäin jännittävää Kalma-sarjakuvalehteä, jossa DC-comics julkaisi pelottavampia Vertigo-tarinoitaan. Lehden sivuilla nähtiin mm. Neil Gaimanin luoman Sandmanin, Constantinen ja Swamp Thingin karmaisevia seikkailuita. Sandmanin unenomaisten tarinoiden lukeminen jatkui myös myöhemmällä iällä vuosi kausia. Kiitos siitä paikalliskirjaston laadukkaan aikuistensarjakuvaosaston. Sandmanin tarinat olivat sen verran kiehtovia, että melkein kolmekymmentä vuotta odottelin varovaisesti elokuva-adaptaatiota. Nyt, kuin varkain, Netflix julkaisi yllättätyksekseni sarjakuvaan pohjautuvan sarjan. Olin hieman täpinöissäni, mutta koska odotus oli kasvanut niin pitkäaikaise

  • Blogit

    Kong: Skull Island (2017)

     MonsteVerse on pikkuhiljaa laajentunut jo neljään mammuttiseen osaansa, mutta ajattelin palata sarjan kakkososaan, joka onkin selkeä suosikkini näistä. Siinä, missä sarjan eka Godzilla-elokuva oli tarpeettoman synkkä ja totinen ja jälkimmäisten olessa jo täysin aivot narikkaan-viihdettä, on tämä osa onnistunut sekoitus nykyajan blockbusterviihdettä, vanhaa seikkailuhenkeä, survival kauhua ja nättiä visuaalisuutta, hyvistä näyttelijöistä puhumattakaan. Ajattelin käydä hieman tarkemmin läpi, miksi elokuva toimii parhaiten näistä minulle. Kong: Skull Island (2017) Vuonna 1973 Monarch-yhtiön William “Bill” Randa (John Goodman) lähtee tutkimaan mystistä Kallo-saarta, mukanaan Jäljitt

  • Blogit

    Elokuvaprojektori esittää: Danger: Diabolik (1968)

    Elokuvaprojektori esittää: Danger: Diabolik (1968) Elokuvaprojektori nimistä youtube-kanavaa pitävä Timo Laakso kutsui allekirjoittaneen ja Leffabunkkerista tutun Ville Vesterin eeppiseen elokuvailtaan päämajaansa. Timo olikin rakentanut kotiinsa varsinaisen elokuvateatterin, joten leffoista nauttiminen olikin aivan maksimissaan isolta kankaalta ja huippuäänentoistolla. Ensimmäiseksi elokuvaksi tämä ammattitason elokuvaharrastaja ja guru oli valinnut todella mielenkiintoisen tapauksen, eli Dino De Laurentiisin tuottaman ja itse Mario Bavan ohjaaman italialaisen rikos/toiminta-elokuvan Danger: Diabolik (1968). Tätä en ollutkaan nähnyt aiemmin. Danger: Diabolik perustuu italialaiseen Diabolik

  • Blogit

    Day Shift (2022)

    Huomasin eilen Day Shift nimisen elokuvan kivunneen Netflixin katsotuimmaksi ja päätin kerrankin antaa mahdollisuuden tällaiselle leffalle, josta en ennalta tiedä mitään. Lyhyt esittely video, jossa Cowboy Snoop Dogg päästelee minigunilla porukkaa matalaksi sai sen verran myytyä, että oli pakko katsoa millaisesta leffasta oli kyse… Day Shift (2022) Jamie Foxx on Bud. Päivisin hän on uima-allassiivoja, sekä salaisen organisaation vampyyrinmetsästäjä. Hänen pitäisi saada kasaan 10000 dollaria lapsensa koulunkäyntiin ja hammashoitoon. Vampyyrien kulmahampaista saa mukavasti pimeää rahaa, mutta sen hankkiminen onkin työläämpi juttu. Tavallaan elokuvan idea on ottaa vanha kunnon buddycop as

  • Blogit

    Aliens vs. Predator: Requiem (AVP2, 2007)

    Alien Vs Predator kakkonen nauttii melko huonosta maineesta ja taitaa ollakkin vihatuin osa molempien monstereiden filmografioissa, mutta jostain syystä sen synkkä, brutaali ja lohduton meininki on vedonnut aina meikäläiseen. Olenkin katsonut tämän osan useita kertoja. Jotain siinä konstailemattomassa mätössä viehättää. Elokuvataiteena se ei ole kovin kaksinen merkkiteos, mutta alien/predator-mässäilynä se keskittyy siihen “itseensä” mukavan intensiivisesti. Nyt kun Disney plussaan on lisätty hyvälaatuinen ja valoisampi transferi elokuvasta, ei sen aiemmin parjattu ylitummuuskaan vaivaa ja ekaa kertaa pääsee näkemään oikein kunnolla näitä mahtavia praktikaaliefektejä. Ajattelinki

  • Blogit

    Vesa-Matti Loiri 1945-2022

    Näyttelijä-muusikko Vesa-Matti Loiri on kuollut tänään 10.8.2022, keskiviikkona pitkäaikaisen sairauden lannistamana Helsingin sairaalassa. Niin kuin monelle muullekkin suomalaiselle, Vesa-Matti Loiri on ollut elämässäni mukana aina. Jo pikkupojasta lähtien äitini soitti minulle LP-levyltä Loirin laulamia tulkintoja Eino Leinon runoista. Heti kun opin käyttämään videonauhuria, katselin itsekseni Uuno Turhapuro-elokuvia, yhä uudelleen ja uudelleen. Siihen aikaan meillä lapsuuden kodissa ei juuri ollutkaan nauhalla muuta, kuin Uunoja, Speden tuotantoa ja Ohukaisia ja Paksukaisia. Koulun jälkeen tuli useasti laitettua jokin Uuno-leffa pyörimään, välttääkseeni yksin olon tunnetta ja tuomaan lepp

  • Blogit

    Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992)

    Ennen Independence Dayta, Godzillaa ja Tähtiporttia Roland Emmerich ohjasi hieman pienimuotisemman ja perinteisemmän toimintaelokuvan, jossa oli jo mukana hieman sci-fi-elementtejä. Elokuva päätyi ihan teattereihin asti ja muistankin pikkupoikana ihastelleeni bussikopin seinässä olevaa mainosjulistetta, jossa kaksi uljasta hahmoa patsastelee liekkimerta vasten. Elokuvan pääosaan Emmerich sai, ei vaan yhden, vaan jopa kaksi aikansa suurinta toimintatähteä (jos Arskaa ja Sylttyä ei lasketa tietysti). Mainosjulisteen alla oli otsikko, joka herätti kunnioitusta… Täydellinen Sotilas. Universal Soldier (Täydellinen Sotilas, 1992) Vuonna 1969 Luc Deveraux (Damme) ja Andrew Scott (Lundgren) ov

  • Blogit

    High Life (2018)

    High Lifea on kuvailtu kauhuscifiksi, joka on yksi lempigenreistäni elokuvien saralla. Sen pääosassa on tuore Batman, eli Robert Pattinson, joka on soittautunut Twilightien jälkeen tekemään pelkkää kultaa, joten mielenkiintoni elokuvaa kohtaan heräsivät, kuin tuhat volttia. Elokuvan hankin käsiini mahdollisimman nopeasti blu-ray julkaisuna, mutta sen voi nyt myös katsoa rajoitetun ajan Yle Areenasta ja löytyypä se myös Hbo maxin tarjonnasta. Tästä näkee jo kauas, että se ei ole tarkoitettu kaikille, mutta kuinka omituisesta teoksesta olikaan kyse… High Life (2018) Ryhmä kuolemaan tuomittuja rikollisia on lähetetty aluksella avaruuteen tieteelliseen kokeeseen, jossa tutkitaan mustan auk

  • Blogit

    The Vindicator (1986)

    80-luvun ripoff-leffoissa on kyllä sitä jotain vuokravideokasetti-ajan hohtoa. Vuonna 1986 ilmestyi vuokralle selkeä Robocop-ripoffi, mutta mitä ihmettä Robocophan ilmestyi vasta vuonna 1987. Kyseessä onkin ikiaikaiseen frankensteinin hirviöön pohjautuva modernisoitu cyborg-tarina, josta myös Robocop on löyhästi ottanut vaikutteita, joten yhtäläisyydet juontavat juurensa mm. sieltä. Elokuvan olikin alun perin nimellä Frankenstein 88 ja sen jälkeen mm. Brasiliassa Roboman, mutta parhaiten se tunnetaan nimellä The Vindicator! Oli aika ottaa selvää millaisesta roboryönästä Jean-Claude Lordin (vau mikä nimi) ohjaamassa leffassa olikaan kyse. The Vindicator (1986) Carl Lehman (David McIlwraith) o

  • Blogit

    Cyborg 3: The Recycler (1994)

    Minulla on tietty paikka sydämessä 90-luvun cyborg-leffoille. Varsinkin niille vähän pienemmän budjetin suoraan videolle julkaistuille elokuville. Edellinen Van Dammen esittämän Cyborgin (1989) jatko-osa Cyborg 2: Glass Shadow oli vielä suht laadukas tapaus, joka sisälsi ihan tunnettuja näyttelijöitäkin, mutta nyt ajattelin  sukeltaa ihan syvään päätyyn tämän tapauksen kanssa. “Hienot” tulevaisuuden kaupunkimaisemat ja cyberpunk-estetiikka ovat vaihtuneet hiekkamonttuun ja mukana ei ole kuin yksi “oikea” näyttelijä, mutta hänkin vain pyörähtää kuvassa. Päätin ottaa selvää, kuinka roskaisesta kalkkunasta on kyse. Ohjaajana toimi yllättäen sama mies kuin kakkosessa, eli

Back to top button