Indiana Jones and the Dial of Destiny (Yhdysvallat)
Ohjaus: James Mangold
Pääosissa: Harrison Ford, Phoebe Waller-Bridge, Mads Mikkelsen
Kesto: 155 min.
Ikäraja: K12
Kävin katsomassa uusimman ja järjestyksessä viidennen Indiana Jones -elokuvan ensi-iltaviikonloppuna sunnuntaina 2.7.2023. Bloggaus leffasta on viivästynyt, mutta sain vihdoin muutaman rivin aikaiseksi.
Teatterisali Järvenpään Studio 123:ssa oli tuolloin heinäkuun alussa kohtuullisen täynnä, vaikka maailmalta kantautui uutisia, että Indiana Jones and the Dial of Destiny ei ollut vetänyt katsojia saleihin ensi-iltaviikonloppuna toivotulla tavalla. Katsojia on ollut myös ensi-iltaviikonlopun jälkeen vähemmän kuin tuotantokustannusten kattaminen olisi vaatinut.
Elokuva räjähtää rytinällä käyntiin vuodesta 1944, jolloin tuttu arkeologimme Indiana Jones on kaappaamassa takaisin natsien ryöväämiä historiallisia aarteita. Alun rymistelyn jälkeen siirrytään vuoteen 1969 ja elokuva pitää vauhtia yllä seuraavat 2,5 tuntia. Itselleni kelpaisi muutama pidempi hengähdystauko, mutta jos 80-vuotias Harrison Ford jaksaa, niin kyllä kai minunkin katsojana pitää jaksaa.
Tässä kohtaa on tosin todettava, että vuodessa 1944 seikkaileva Harrison Ford on saanut digitaalisen nuorennusleikkauksen. Muutoinkin vauhtia ja stuntteja on elokuvassa ehostettu huomattavan paljon tietokoneilla. Tämä tekee leffasta hieman muovisen omaan makuuni. Vuodessa 1969 Fordin iän annetaan näkyä enemmän.
Tanskalainen Mads Mikkelsen esittää elokuvassa pahista, natsitaustaista tohtori Volleria, joka halajaa Arkhimedeen (200-luku eaa.) rakentamaa konetta. Mikkelsen on esittänyt pahista nyt sekä James Bondissa että Indiana Jonesissa, mikä ei ole ollenkaan paha saavutus.
Phoebe Waller-Bridge (mm. Fleabag) puolestaan näyttelee Indyn kummityttöä ja tuo kaivattua naisvoimaa kohtuullisen miehiseen näyttelijäkaartiin. Toby Jones taasen nähdään Indyn kaverina ja Waller-Bridgen hahmon isänä.
James Mangoldin (mm. Copland) ohjaama Indiana Jones and the Dial of Destiny on tutuista aineksista koostettu seikkailu, joka tuntuu paikoitellen eräänlaiselta Indiana Jones Greatest Hits -kokoelmalta. Jotkin hahmot ja juonikuviot ovat varsin ennalta-arvattavia, kun taas toisissa kohdin katsoja yllättyy.
Viides Indy-leffa ei kuitenkaan päihitä kolmea ensimmäistä elokuvaa. Pitäisi katsoa Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (2008) uudestaan, jotta voisi arvioida kahden tuoreimman teoksen paremmuus. Sijoille neljä ja viisi ne joka tapauksessa sijoittuvat.
Indiana Jones -elokuvat
- Kadonneen aarteen metsästäjät (1981)
- Indiana Jones ja tuomion temppeli (1984)
- Indiana Jones ja viimeinen ristiretki (1989)
- Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta (2008)
- Indiana Jones and the Dial of Destiny / Indiana Jones ja kohtalon aika (2023)
Lisätietoa elokuvasta:
IMDb / Elonet
The post Indiana Jones and the Dial of Destiny (2023) first appeared on Eilen elokuvissa.
