Ei varmasti vuoden viimeinen arvostelu tai leffa, mutta todennäköisesti aikalailla viimeinen 4K hankinta tälle vuodelle, jos nyt ei mitään ihmeellistä esim käytettynä satu eteen tulemaan. Titanic on varmasti yksi maailman tunnetuimpia ja ikonisimpia klassikoita, joka ei todellakaan vanhene koskaan. Leffasta on jo kiitettävät lähes kolme vuosikymmentä aikaa, joten nyt vihdoin oli varmasti aika jo saada tästäkin leffasta 4K-restoraatio, ja päivän selvää oli alusta lähtien, että hankintalistalle se menee välittömästi kun saapuu. Leffahan ei siis virallisesti ole vielä myynnissä, mutta tuoreen Future Movie Shopin yhteistyön johdosta sain oman kappaleeni ostaa taas ajoissa arvosteltavaksi.
4K restorointeja on tullut jonkin verran viimeisen pari vuoden aikana katsottua ja on todella hienoa, että näitä klassikkoja tuodaan tähän päivään. Titanic menee nyt tässäkin asiassa aivan omaan luokkaansa. Tätä yhdentoista Oscarin leffaa ei turhaan kehuttu silloin, eikä tätä uutta restorointiakaan ole hehkutettu tippaakaan liikaa. Moni on nostanut tämän levyn jopa vuoden parhaaksi levykseen, eikä siinäkään ole mitään väärää. Mutta se mikä itseäni hämmentää leffassa kaikista eniten on se, että vaikka monesta leffasta on tehty upeita restorointeja, kuva on ollut viimeisen päälle upeaa kuten Jaws-leffan restoroinnissa, mutta usein ominaisuutena siinä sivussa on tullut todella vanhalta näyttävät ihmiset. Okei, Jaws ja Duel ovat vielä hieman vanhempaa tuotantoa kuin Titanic, mutta silti ihmiset tässä leffassa eivät näytä tippaakaan vanhoilta, vaan koko leffan voisi hyvin uskoa olevan uutta tuotantoa. Vaikea selittää mitä yritän kertoa, mutta jokainen varmasti ymmärtää. Ehkä se viesti on se, että lavastukset, puvustukset muu rekvisiitasta meikkaukseen on niin jäätävän hienosti tuolloin tehty, että aika ei näy niissä lainkaan.
CGI:istä puhutaan myös paljon ja olihan tämä leffa siinäkin aikamoinen tienavaaja. En silti itse koe sitä leffassa tippaakaan häiritsevänä tekijä tai että se jotenkin erityisesti nousisi leffasta esiin. Kuvanlaatu on upeaa ja esimerkiksi legendaariset kuvat laivan kannella auringonlaskun aikaan ovat maagisen hienoja nostalgiahetkiä. Leffan tarinahan on kaikille tuttu, tai no sanotaan, että Titanicin tarina. Jotenkin kuitenkin tuntuu että itse tarina tässä leffassa saa lisäarvoa jokaisella katselukerralla. Rosen tarina saa jatkuvasti uusia ulottuvuuksia ja herättää hyvin paljon tunteita. Tämä niin sanottu sivutarina on todella hienosti luotu ja nyt kun kuvan laatukin on aivan eri, nostaa se kaikki merenalaiset kuvatkin aivan uudelle tasolle. Elokuvan rakkaustarina on koskettava, ja vaikka se ei totta olekaan, on se vallan upeasti yhdistetty kertomaan tarinaa itse historiasta. Elokuvassa myös käsitellään hienosti luokkkajakoja, ihmisen arvoa ja arvottomuutta ja paljon sellaisia asioita, joita leffa saa miettimään enemmän ja enemmän mitä useamman kerran sen katsoo. Leffanhan katsoin juuri jonkin aikaa sitten uudelleen Blurayltä, mutta kyllä tämä kokemuksena meni nyt aivan omalle tasolleen. Tästä muuten suora linkki tuohon kolme vuotta vanhaan päivitykseen.
Äänien osalta leffa ei jätä kiveäkään kääntämättä ja ääniraita on todella upeaa kuunneltavaa alusta loppuun. Leffan ehdottomia huippuhetkiä ovat nuo laivan murinat, jotka ovat niin vakuuttavia, että laivan taipumisen voi tuntia luissa ja ytimissä asti. Tavalliselle katsojalle ääniraita on todella valtava päivitys vanhaan ja siitä ei varmasti jää mitään puuttumaan. Se mikä itseäni tässä ihan aavistuksen jäi kuitenkin mietityttämään oli se, että vaikka takakannessakin lukee 7.1.4, niin kyllä tämä valitettavasti on vain 7.1.2 miksaus. En toki koko leffaa katsonut Atmosviewerin kanssa, mutta kaikki ne kohdat, joissa tuota tiirailin niin katossa aktiivisena oli vain kaksi keskimmäistä kanavaa. Tekikö tuo nyt sitten leffasta sen huonomman, ei varmasti, tunnelma oli luotu niin upealla tavalla, ja tunnelma oli erityisen upea myös niissä hetkissä kun käytössä oli vain alakanavat. Niin, ja todettakoon siis vielä se, että nuo seitsemän alakanavaa sitten taas vastaavasti olivat aktiivisena ihan jatkuvasti. Sellainenkin yksitysikohta muuten pitää vielä nostaa esiin, että yleensä kun leffa päättyy ja alkaa loppumusiikki, tulee ääniä käännettyä jo alemmas, oli kyseessä kuinka hyvä biisi sitten tahansa. Tällä kertaa käänsin volyymiä ihan huolella ylöspäin, sillä onhan tuo Celine Dionin My heart will go on edelleen ehkä paras leffabiisi koskaan.
Eli nyt jos et ole leffaa koskaan nähnyt, on se suorastaan pyhäinhäväistys ja vihdoinkin aika se katsoa. Jos puolestaan olet leffan nähnyt DVD tai Bluray laadulla niin päivittämistäkin voin lämpimästi suositella. Omani ostin Future Movie Shopista nopealla toimituksella ja tietysti suomiteksteillä, omasi voin hankkia samasta paikasta vaikka klikkaamalla tästä! Seuraavaksi sitten viikonloppuun jotain muuta, ja josko se Trinnovin päivityskin sieltä kohta saapuisi niin pääsisi taas vähän kalibroimaan laitteitakin. Ai niin, ja yksi syy miksi kalibrointeja niin kovasti odotan, ajattelin nyt vihdoin luottaa sen verran Trinnoviin (itseeni) että ajattelin laittaa kaikki subbarien asetukset sen hoidettavaksi. Tähän asti siis olen edelleen pitänyt High Pass Filterin varmuuden vuoksi Behringereissä, jotta en riko Martyjä ennen kuin osaan Trinnovia tarpeeksi käyttää.
Lähde: Leffafriikki.com
