Sir Patrick Stewart on kuollut 86-vuotiaana RIP 1940-2026
– näyttelijä, joka sai uskomaan parempaan huomiseen

Patrick Stewart sai uskomaan parempaan huomiseen
Jotkut näyttelijät tuntuvat kuuluvan elämään niin pysyvästi, ettei heidän poismenoonsa oikein osaa varautua. Sir Patrick Stewart oli yksi heistä. Hän kuoli 28. lokakuuta 86-vuotiaana.
Stewartin kohdalla ajattelen ensimmäisenä ääntä. Sitä rauhallista, painavaa tapaa puhua, joka sai avaruusaluksen komentosillalla käytävän keskustelun tuntumaan tärkeältä. Kun Jean-Luc Picard nousi tuolistaan, teki mieli itsekin istua vähän suoremmassa.
Star Trek: The Next Generationin Picardissa kiteytyi jotakin, mitä kaipaan edelleen moniin tarinoihin: johtaja, jonka harkintakykyyn saattoi luottaa. Hän kuunteli, kysyi ja joutui myös arvioimaan omia käsityksiään uudelleen. Stewart teki ajattelemisesta kiinnostavaa katsottavaa. Se on melkoinen saavutus sarjassa, jossa ikkunan takana odottaa kokonainen galaksi.
Samaa vakaata läsnäoloa oli hänen Charles Xavierissaan. X-Menin maailmassa professori tarjosi kodin nuorille, joille oli opetettu, että heissä oli jotakin väärää. Stewartin tulkinnassa saattoi uskoa, että tämä ihminen todella näki heidän mahdollisuutensa.
Siksi Logan tuntuu hänen urallaan erityisen koskettavalta. Tuttu viisaus ja arvokkuus olivat yhä siellä, mutta niiden rinnalle tulivat vanhuus, turhautuminen ja avuntarve. Stewart antoi Xavierin olla hankala, hauras ja ajoittain hyvin hauska. Vuosien aikana tutuksi tullut hahmo tuntui yhtäkkiä pelottavan inhimilliseltä.
Shakespeare-näyttämöiltä Star Trekiin ja X-Meniin ulottunut ura kertoo hänen laajuudestaan. Minulle hänen työnsä arvo näkyy kuitenkin parhaiten pienissä hetkissä: katseessa ennen vastausta, harkitussa tauossa, siinä miten hän kuunteli vastanäyttelijäänsä. Niissä syntyi tunne ihmisestä, jonka ajatuksia halusi seurata.
Picardin tulevaisuudenusko tuntui uskottavalta juuri Stewartin ansiosta. Hänen esittämänään ajatus siitä, että voisimme oppia virheistämme ja kohdella toisiamme paremmin, oli jotakin, minkä ääreen kannatti pysähtyä.
Tänään muistelen näyttelijää, joka sai minut kuuntelemaan.
Kiitos, Sir Patrick.
Popcorn with Esko




