Ghost Dog: The Way of the Samurai (1999)
90-luvun lopussa löysin Anttilan toptenin mahtavista alelaareista ties mitä aarteita. Yksi näistä oli videokasetti, jonka päällä mainittiin sanat “Way of the samurai”. Se riitti nappaamaan kasetin matkaan, vaikka kuvan hahmo ei ihan perinteiseltä samurailta näyttänyt. Kyseessä oli Jim Jarmuschin ohjaama rikosdraama, jonka pääosaa esitti nuorehko Forest Whitaker. Whitakerin hahmon nimi oli mystinen Ghost Dog ja tämä salaperäinen kaveri noudatti samurain elämäntapaa hyvin erilaisessa ympäristössä mihin normaalisti on samurailta totuttu. Tämä elokuva on minulle hyvin nostalginen tapaus ja samalla suosikkini kaikista näkemistäni Jim Jarmuschin teoksista.
Ghost Dog: The Way of the Samurai (1999)
Ghost Dog on erakko, joka asustelee New Jerseyssä, talon katolla, seuranaan kyyhkyt. Mies elää Hagakuren, eli samuraioppien mukaan täsmällisesti. Hän on myös jäljittelemätön salamurhaaja, joka saa tehtävänsä kirjekyyhkyjen avulla. Päivisin mies käy hengailemassa ranskalaisen ystävänsä luona, joka myy puistossa jäätelöä. Öisin hän suorittaa tehtäviä, joita hänen “mestarinsa” hänelle toimittaa. Kerran yksi keikoista menee pieleen ohjeiden ollessa puutteelliset ja koko mafiasuku lähtee jahtaamaan tätä mystistä palkkatappajaa. Harmillisesti Ghost Dogin mestari kuuluu tähän mafiasukuun…
Jim Jarmusch on minimalistinen elokuvantekijä, eikä Ghost Dog tee siinä poikkeusta. Elokuva on tunnelmallinen, mutta pienimuotoinen draama, jota siivittää rikollinen maailma. Taustalla jytkii tasaiseen tahtiin Wu-Tang Clanista tutun RZA:n hiphop biitit, jotka luovat rauhallista, urbaania tunnelmaa, mutta eivät jyrää päälle.
Itse RZA:kin tekee cameon leffassa. Meikäläinen diggaili näistä ysäribiiteistä. Onhan se lähellä omaa makua, jos hiphopista puhutaan. Myös itse Tarantino palkkasi RZA:n tekemään musiikit Djangoonsa.
Elokuvan mafiamaailma on kuvattu mielestäni loistavasti. Gangsterit ovat samanhenkisiä kuin Sopranos tv-sarjassa, eli tuollaisia hieman karikatyyrisiä, hupsuja hahmoja. Jokainen on hieman epäammattimainen ja moni ylipainoinen. Hauskimpina hahmoina Henry Silvan esittämä kivikasvoinen gansteripäällikkö, Cliff Gormanin esittämä iäkäs gansteri joka diggailee Public Enemyn rappia, sekä John Tormey Louis, joka toimii Ghost dogin “mestarina”. Gangstereiden maallisten höpöttelyjen seuraaminen on mielestäni hauskinta puuhaa leffassa.
Itse Ghost Dog, eli Forest Whitaker on oikea samurain vastakohta. Ghost Dog on iso musta mies, hieman ylipainoinen ja näyttää ghettojen kasvatilta braids-tukassaan. Siksi se onkin vallan mainio hahmo. Nuoruuden trauman takia mies on erakoitunut ja alkanut elämään samurai elämää New Jerseyn ghetossa. Mestarikseen hän on valinnut henkilön, joka ohimennen pelasti tämän varmalta kuolemalta. Tätä miestä hän on vannonut palvelevansa kisällin tavoin.
Ghost Dogin hahmosta sympaattisen tekee tämän epätavalliset ystävät ja vuorovaikutus heidän kanssaan. Toinen on jäätelökiskaa puistossa pitävä Raymond (Isaach de Bankolé), joka puhuu vain ja ainoastaan ranskaa, eikä kumpikaan ymmärrä toisen puhetta, mutta hyvin he tulevat toimeen. Toinen on kirjoja lukeva pikkutyttö Pearline (Camille Winbush), jonka kanssa GD vaihtelee kirjavinkkejä. Deadmanista tuttu Gary Farmer toistaa Cayuga-intiaanin roolinsa. Myös Tricia Vesseytä nähdään pitkin leffaa.
Elokuvassa on hauska pieni yksityiskohta. Gangsterit katsovat koko ajan vanhoja piirrettyjä, kuten Felix kissaa, Nakke Nakuttajaa, sekä Simpsoneiden Tikkua ja Takkua. Piirrosohjelmat symbolisoivat tavalla tai toisella elokuvan tulevia kohtauksia.
Ghost Dog on minimalistinen ja tunnelmallinen rikosdraama, jossa on sopivasti mustaa huumoria. Toiminnan nälkäisille se on väärä valinta ja toimintaa leffassa ei ole nimeksikään. Se on yksi meikäläisen nuoruuden lemppareita ja jää edelleen hyllyyn yhtenä suosikkinani. DVD:n kuva oli luokattoman surkea, mutta onneksi juuri vähän aikaa sitten on elokuvasta julkaistu uusi 4k ultra hd julkaisu.
“The Way of the Samurai is found in death. Meditation on inevitable death should be performed daily. Every day when one's body and mind are at peace, one should meditate upon being ripped apart by arrows, rifles, spears, and swords. Being carried away by surging waves. Being thrown into the midst of a great fire. Being struck by lightning, being shaken to death by a great earthquake. Falling from thousand-foot cliffs, dying of disease, or committing seppuku at the death of one's master. And every day, without fail, one should consider himself as dead. This is the substance of the Way of the Samurai.” – Ghost Dog
– Kai Kumpulainen 31.10.2023
Uudehko 4k UHD julkaisu.
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä