Ja niinhän siinä sitten lopulta kävi, että SVS löysi lopulta pitkän odottelun jälkeen uuden kodin, ja varmasti myös hyvän sellaisen. Hinta oli jonkin verran alempi kuin ehkä toivoin, mutta ottaen huomioon kahden myydyn SVS:n yhteishinnan niin voin olla varsin tyytyväinen. Ilmaiseksi ei tarvinnut myydä, mutta ostaja sai varmasti itselleen huippu subbarin halvemmalla kuin olisi mistään muualta saanut, ehkä ikinä. Sinällään minua ei millään tapaa yllätä, että ostaja on ollut enemmän kuin tyytyväinen hankintaansa ensi testailusta lähtien, mutta kivahan se on jälkeenpäin saada kommentteja, joissa ostaja on ollut aivan fiiliksissä ostoksesta ja kertonut, että ei ole hetkeäkään katunut ja kiitos kun sait mut ostamaan juuri tämän. Leffat ovat heränneet eloon ja kuinka nyt vihdoin on saanut sellaista bassoa kuin on haaveillut. SVS oli minulle juuri kaikkea tuota samaa. Ensimmäisen kerran todella tunsin mitä kunnon basso on, ja jokainen leffahetki SVS:ien kanssa oli yhtä juhlaa. Kuten moneen kertaan ääneenkin sanonut, noista ei ollut pienintäkään syytä päästä eroon, ainoa syy myyntiin oli vain ja ainoastaan se, että nyt mennään seuraava askel eteenpäin, ja kaikki tehdään itse. Sikäli muuten nyt aika mielenkiintoinen tilanne, että huoneessa ei ole enää yhtään kaupallista kaiutinta, vaan kaikki on itse rakennettuja.
Ja koska kyse on hulluudesta, niin eihän tämä tarina sitten tietenkään tähän päädy. Jokainen varmasti ymmärtää, että nyt kun SVS:s on ollut kolmantena pyöränä kahden Full Martyn kanssa, niin eihän tuota huoneen takaosaa voi millään tyhjäksi jättää, sehän olisi selkeästi iso askel taaksepäin. Jokainen asiaa tunteva varmasti myös ymmärtää, että kaksi Full Martyä ei voi millään riittää 25 neliön huoneeseen, (sarkasmivaroitus), joten täytyyhän sinne nyt yksi lisää tehdä. Ainiin, ja kun hyllyssä on jo vahvistin johon saa kiinni kaksi, ja levyjen leikkaussuunnitelmakin on tehty niin, että levyjen tilaus kannattaa tehdä kahdelle kerralla, niin eiköhän tuonne huoneeseen nyt jotenkin saa vielä kaksi mahtumaan. Jep, eli huoneeseen on siis tulossa kaksi 60x60x120 kokoista 18′ elementillä varustettua kaappia lisää. Enää oikeastaan puuttuu elementit, eli levyt on jo tilattu ja pitäisi tulla viimeistään huomenna, joten ei kai tässä kovinkaan kauaa tarvitse odotella, että ne saa valmiiksi. En jaksa huonetta edes kalibroida tässä välissä, mennään nyt näillä asetuksilla siihen asti.
Tämä ei nyt siis sinällään ole mikään hetken mielijohde, eli kaiken aikaa on ollut tiedossa, että jotain tuon SVS:n tilanne pitää saada kun aika koittaa, mutta mitä, on ollut se kysymys. Mietin pitkään kahta 15 tuuumaista, sen jälkeen mietin, että olisin takan luukkuun tehnyt jonkin customoidun mallin martyistä, mutta lopulta kaikki tuntui niin pirun vaikealta, että helpointa oli vaan tehdä samoilla ohjeilla kaksi samanlaista lisää, etenkin kun sahauslistan voi vaan suoraan tyrkätä sahalle, ja kaikista asioista ja toimivuudesta voi olla varma. Lisäksi ei varmasti ole mitään haittaa siitä, että kaikki neljä subbaria ovat jatkossa täysin identtisiä. Ja jotta kenellekään ei nyt jää epäselvää, niin eihän tässä nyt sinällään mitään tarvetta uusille subbareille ole, mutta fakta kuitenkin on se, että kun takana on yksi subbari, se tasaa painetta paremmin ja koko huoneeseen saa paremman vasteen. Sama neljännen kanssa, äänenpainetta ei varsinaisesti tässä nyt haeta, neljäs nyt vaan tulee tässä käytännössä elementin hinnalla, niin onhan se järkevää tehdä, ja kyllä sen tuonne huoneeseen saa hyvin mahtumaan, ihan vaan pienilläkin muutoksilla. Kolmashan nyt menee suoraan SVS:n paikalle. Eli sellaista projektia olisi tulossa blogiin taas seuraavaksi.
Huoneessa tapahtuu tällä hetkellä myös muuta, tai ei oikeastaan varsinaisesti huoneessa, mutta harrastuksessa ylipäätään. Eilen posti toi vihdoin kahdeksan kappaletta 8 teran käytettyjä kovalevyjä, joilla on nyt tarkoitus täyttää tuo hankkimani kymmenen bayn NAS:si. Päätin rakentaa siihen kahdeksasta levystä noin 50 teran RAID 5 järjestelmän leffoille, ja lisäksi sitten jää käyttöön kaksi kahden teran levyä muuhun käyttöön ja myöhemmin ehkä laajennukseen. Levyt on nyt koneessa ja kone luo tällä hetkellä raidia, joka muuten kestää ihan sika kauan. Johtuuko sitten NAS-aseman hitaudesta, vain onko se aina näin, sitä en osaa sanoa. Joka tapauksessa kun tuo on tehty, voi alkaa selvitellä levyjen rippausta, ja miten ne sitten saa tuonne levylle ja sieltä eteenpäin ruudulle. Myös käyttöjärjestelmä on mietinnässä ja kovasti nyt olen päätymässä sellaiseen kuin JellyFin, perinteisen Plexin sijasta. Miksi, en oikein osaa vielä sanoa, mutta tuo kuulostaa toimivimmalta ratkaisulta minulle, vaikka vaatiikin taas paljon opettelua.
Ja mitä tulee levyihin, niin niitä ei sattuneista syistä ole tullut viimeaikoina pahemmin osteltua, Ensinnäkin rahat on mennyt nyt aivan toisiin juttuihin kuten tästäkin tekstistä hyvin selviää, ja toisaalta eipä kyllä ole mitään ostettavaakaan ollut. No, tähänkin tuli sitten kerralla kunnon poikkeus, kun löysin sattumalta torista peräti 58 UHD-levyn kokoelman parilla sadalla. Eli levyn hinnaksi tulee alle 4 euroa, mikä on sitten jo todella halpa. Näitä levyjä nyt odottelen ensiviikolla postista saapuvaksi, toivottavasti saapuu. Levyistä sen verran, että katsoin, että noin puolet varmaankin on sellaisia mitä itseltä ei hyllystä löydy ja osa jopa sellaisia, jotka sieltä toivon löytäväni, mutta osa sitten on toisia kopioita, jotka menevät varmasti myyntiin. Näissä pitäisi olla kaikissa vielä muovitkin päällä, joten eiköhän niistä saa sen verran rahaa, että saa koko tämän hankinnan niillä rahoitettua. Aika näyttää.
Ja lopuksi vielä pari sanaa itse leffasta, eli leffa nimeltä Outpost tuli katsottua, ja tämän leffan tarkoitus oli nimenomaan olla viimeinen leffa SVS:n kunniaksi. Leffan aikana tuli nautittua Ultran tahdeista viimeiseen kertaa ja samalla tuli kyllä myös hieman jo testailtua, miltä se huone kuulostaa ilman. Kyllähän äänet ovat eri luokkaa SVS:n kanssa, johtuen asetuksista, kalibroinnista, jne jne, mutta hyvältä se kuulosti ilmankin, Vaatii kuitenkin ehdottomasti subbarin myös taakse, edestä kun niitä ei enää siirrellä mihinkään. Outpostin kanssa noita ääniä pääsi testailemaan ihan huolella, eli äänien puolesta erittäin hyvä leffa. Laukaukset todellakin kimpoilivat huoneessa ympäriinsä paremmin kuin koskaan, iso osa tästä tietysti uusille surroundeille, jotka ovat todellakin loistavat. Leffa itsessään oli varsin hyvä, mutta saksalaisversiona tekstien puutteesta iso miinus. Sotaleffoja on vaan vaikea katsoa ilman, niin paljon erityssanastoa, ja kun muutenkin välillä vaikea kuulla mitä puhutaan. Juoni perustui tositapahtumiin, mikä oli taas pitkästä aikaa kiva juttu, mutta ei missään tapauksessa mikään paras leffa ollut tässäkään mielessä. Kivaa viihdettä, ilman mitään varsinaista suurta juonta tai tarinaa, lähinnä vain yksittäinen sotatarina.
Lähde: Leffafriikki.com
