Slither (2006)
James Gunnin luoma Peacemaker-sarja on ollut parasta, mitä pitkään aikaan on komedioiden saralla nähty. Mies osaa nerokkaasti yhdistää matalaotsaisen ja mauttoman pieruhuumorin, ällöön goreen ja saada silti hahmot vaikuttamaan sympaattisilta ja tykättäviltä, tarinan jopa välillä koskettaessa syvältä. Niinpä innostuin kaivamaan kätköistäni ensimmäisen miehen ohjaamaan elokuvan, jonka olen viimeksi katsonut siinä 2006-2007 tietämillä. Muistikuvat olivat oikein maukkaasta kauhukomediasta, joka kumartelee 80-luvun kauhukuvastolle James Gunn-twistillä. Oli aika siis verestää muistoja.
Slither (2006)
Avaruus-parasiitin sisältämä meteoriitti laskeutuu tuppukylään Etelä-Carolinaan, jossa on alkamassa peurapeijaiset. Grant Grant erehtyy baarireissun jälkeen metsässä tutkimaan meteoriitista tullutta mölliä, josta hän saakin tartunnan. Vaimo Starla alkaa pian nähdä miehessään muutoksia ja samalla kylän koirat alkavat mystisesti kadota…
Elokuva on selkeä tribuutti 80-luvun kauhuelokuville ja se poikkeaakin selkeästi muista 2000-luvun kauhuleffoista, muistuttaen enempi vanhoja klassikoita kuten, Lötköjen yö (Night of the Creeps), Blob – Valuva kuolema ja Shiver-Kylmät väreet (Cronenbergin mainio ensiohjaus), unohtamatta Carpenterin The Thing – Se jostakin. Mukana on James Gunnille tyypillistä huumoria ja mauttomuutta.
Hetkittäin tuntuu, että Gunn ei uskaltanut ensiohjauksensa kanssa vielä revitellä täysillä ja koittaa pidätellä kaikista omituisimpia sekoilujaan, jotta elokuva menisi vielä tavan kauhuleffasta, mutta pinnan alla kuhisee koko ajan ja välillä nähdäänkin oikein maukkaita ja huvittavia kohtauksia. Useat Gunn-elementit ovat kyllä läsnä, kuten pikkukylän juntit, musta huumori, gore ja muut ällötykset.
Miehen viimeaikaiset elokuvat ja sarjat ovat olleet sellaista tykitystä, että äkkiseltään tämä tuntui hieman laimealta, mutta loppuakohden nähdään kyllä mahtavia praktikaalitehosteita ja homma lähtee lapasesta todenteolla. Elokuva onkin visuaalisesti oikein mainio body horror splatteri ja kestänyt aikaa loistavasti. Onhan tämä tehtykkin jo valmiiksi näyttämään vanhemmalta elokuvalta ja onneksi suurin osa 2000-luvun svanhentuneesta cgi:stä loistaa poissaolollaan.
Näyttelijöistä pääosaa esittää Gunnin luottonäyttelijä Michael Rooker (Guardians of Galaxy). Rooker onkin tuttu monesta kasarin kauhusta, joten mies itsessään on jo tribuutti noille leffoille. Toista miespääosaa esittää Joss Whedonin Firefly-sarjasta tuttu Nathan Fillion. Pääosa naisena toimii Elizabeth Banks.
Toxic Avengerin ja Troma-elokuvien luoja Lloyd Kaufman tekee cameon tässäkin Gunn-leffassa. Hän on Gunnin “Stan Lee”. Elokuvassa eräs henkilö katsookin televisiosta Toxic Avengeria.
Slither on oikein mainio kauhukomedia, joka kiteyttää James Gunnin tyylin ja tekee kunniaa hänen rakkaille esikuvilleen. Esikoisohjaukseksi se on oikein toimiva, mustaa huumoria sisältävä pläjäys. Suositellaan mauttomien vitsien ja body horrorin ystäville, tai jos pidät muista Gunnin tuotoksista… tai lötköjen yöstä, The Thingistä ja Shiveristä.
– Kai Kumpulainen 4.2.2022
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä