Jos odotat näkeväsi uusintaversion Disneyn Bambi -klassikkoanimaatiosta, olet oikeassa. Toteutus on kuitenkin jotakin erilaista, sillä Arja Koriseva kertoo tutun tarinan luonto-ohjelman tapaan.
Ohjaus: Michel Fessler
Käsikirjoittajat: Michel Fessler, Laurence Buchmann, Felix Salten
Lajityyppi: seikkailu/perhe
Kesto: 1 t 17 min
Minulle on jäänyt Disneyn vuoden 1942 Bambi-animaatiosta traumat niin kuin varmasti monelle muullekin johtuen Bambin äidin kuolemasta. Siinä on jotain niin syvästi pelottavaa, etten ole kyennyt katsomaan elokuvaa kuin pari kertaa elämäni aikana.
Tällä kertaa Bambi -nimisen peuranvasan tarina kerrotaan aidoilla metsän eläimillä televisiosta tutun Avara luonto -ohjelman tapaan, tosin hieman dramatisoituna, ja mukana on animaatioelokuvasta tuttuja elementtejä, mutta onneksi kesympänä versiona.
Metsän eläimiä esitellään jäniksestä supikoiraan ja sudesta vaarallisimpaan eläimeen eli ihmiseen. Kesän alussa Bambi syntyy ja oppii nopeasti peurojen tavoille. Vuodenajat vaihtuvat ja peuranvasa kasvaa niiden mukana. Sillä välin suurimman uhan aiheuttava ihminen kehittää ansoja eläimille ja metsästää niitä asein ja koirin.
Bambi -tarina metsän eläimästä on satukirjamaisen kauniisti kuvattu ja kesän vehreys on huumaavaa katsottavaa. Peuranvasojen loikinta pellolla ja söpö jänö puputtamassa loputtomasti ruohoa ei voi herättää muuta kuin hellyyttäviä tunteita.
Traumat aiheuttanut Bambin äidin kohtalo tunnutaan ohitettavan nopeasti varmasti pienempien katsojien säästämiseksi. Elokuvan ikäraja on seitsemän, mutta se ei ole kuin hetkittäin jännittävä enkä kutsuisi tätä pelottavaksi.
En lähtökohtaisesti välitä luonto-ohjelmien katsomisesta, koska ne ovat tylsiä ja toisaalta luonnon julmuus, niin luonnollista kuin se onkin, tuntuu liian vastenmieliseltä. Arja Korisevan lämmin kertojaääni kuitenkin rauhoittaa ja luo lempeän tunnelman.
Eläinten inhimillistäminen sen sijaan ärsyttää. Esimerkkinä kertojan toteamus ”Jossain mielen perukoilla asustavat kivuliaat muistot”, kun korppi on jäänyt kiinni ansaan. Miksi eläinten suuhun pitää asettaa sanoja? Ne kun tuskin ajattelevat ihmisen tavoin menneisyydessä koettuja vääryyksiä. Luonto on suoraviivaisen toiminnan maastoa eikä ylianalysointiin sortuvaa ihmisrotua.
Elokuvaa rytmittää taukoamatta jatkuva Laurent Perez del Marin säveltämä musiikki, joka äityy välillä melko mahtipontiseksi, mikä tuntuu liioittelulta ja ylidramaattiselta.
Bambi- tarina metsän elämästä -elokuvaa kuvaa hyvin sanonta ”moni kakku päältä kaunis”. Pelkkä visuaalinen elämys ei riitä, kun sisältö on puuduttavan olematonta. Onneksi kesto on tajuttu pitää lyhyenä eli reilun tunnin mittaisena.
⭐️⭐️
Kuva ja tiedot: imdb.com
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä
