Blogit

Orava (2026)

                                   


Harmillisen vähän katsojia kerännyt kotimainen Orava yllättää nokkelalla tarinallaan ihmisen vinksahtaneesta suhteesta luontoon. 


Ohjaus: Markus Lehmusruusu

Käsikirjoitus: Markus Lehmusruusu

Näyttelijät: Miro Lopperi, Mimosa Willamo, Hannu-Pekka Björkman, Pirjo Heikkilä, Roderick Kabanga, Eero Ritala, Pirjo Lonka, Ella Mettänen 

Lajityyppi: scifi/komedia

Kesto: 1 t 33 min


Markus Lehmusruusun elokuvassa tulevaisuuden Suomi on turvallinen ja kontrolloitu. Tällä tarkoitetaan kliinisen pelkistettyä ympäristöä, eläimiä, jotka on korvattu roboteilla ja jossa ihmisten keskinäinen intiimi kanssakäynti on kielletty. Ihminen on vieraantunut luonnosta, mutta luonto ei ihmisestä niin kuin päähenkilö Pasi (Miro Lopperi) saa huomata. 

Pasi työskentelee robottilemmikkien suunnittelijana ja on tottunut elämään yksin omassa kuplassaan. Kun hän löytää ulkoa yllättäen loukkaantuneen oravan, elämään tulee uutta sisältöä. Hyvästä hoidosta huolimatta Pasi ei pysty korvaamaan asioita, joita orava tarvitsee: metsää ja lajitovereita. Se alkaa voida huonosti ja Pasi päättää aloittaa oravan vapautusoperaation, johon hän saa apua luontoharrastelijalta Jimiltä (Hannu-Pekka Björkman) ja viranomaiselta Emilialta (Mimosa Willamo), joka päättää uhmata sääntöjä niiden sokean noudattamisen sijaan. Pasi ja Emilia ihastuvat samalla toisiinsa, mutta onko suhde millään tasolla mahdollinen? 

Oravan futuristinen maailma on toteutettu askeettisesti ja vakuuttavasti pienillä, mutta onnistuneilla valinnoilla. Elokuva on kansainvälinen yhteistuotanto, mikä näkyy paitsi budjetissa myös vaikuttavassa lavastuksessa. Nautin myös erityisesti Freya Arde musiikista, jonka vähäeleisyys tukee tarinaa osuvasti.

Elokuvan tarinasta on kiittäminen ohjaaja Lehmusruusua. Vaikka dialogi itsessään ei ole kovin hääppöistä, on Orava ideana kutkuttava. Elokuva voidaan hyvin tulkita myös kannanottona luonnonsuojelun puolesta. Se kuvaa kiinnostavasti ihmisen suhdetta teknologiaan ja luontoon, toki ääripäihin vietynä, mutta se herättää ajatuksia siitä, mitä ihminen tarvitsee elääkseen hyvää elämää aivan kuten elokuvan orava. Tuulen humina metsässä ei ole houkutellut niin paljon kuin tämän elokuvan katsomisen jälkeen. 

Näyttelijöille ei jää kovin paljon muuta tehtävää kuin näyttää hämmästyneeltä koko elokuvan ajan. Söpöimmästä näyttelijäsuorituksesta vastaa tietysti itse orava, joka on muuten ihan aito eikä tietokoneella toteutettu. 

Orava on omaperäinen elokuva, joka yllätti positiivisesti. Tämän tyyppistä kotimaista scifileffaa en muista nähneeni. 


                                    ⭐️⭐️⭐️


     Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.fi

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Leffahammas

Leffahampaan puraisema on vuonna 2022 perustettu blogi, jossa intohimoinen elokuvaharrastaja ja musiikin ammattilainen kirjoittaa arvioita elokuvista ja välillä myös tv-sarjoista huomioiden usein etenkin elokuvien musiikillisen annin. Elokuvamusiikki on yksi suuri rakkauteni. Teen myös top10- listauksia ja esittelen elokuviin liittyviä elämyksiä (esim. elokuvafestarit/konsertit). Kuljen instassa nimellä leffa_hansu.

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top button