Blogit

Wolfcop (2014)

Arkistojen kätköistä 20.5.2019:

Sain Rantasen Simolta, eli “parrasta asiaa” Ramolta joululahjaksi tyylikkään steelbookin tuntemattomasta WOLFCOP (2014) leffasta, josta olin kuullut vain huhuja. Nyt oli vihdoin sen aika pyörähtää soittimessa… tsihhh, gluk gluk, röyh.

Kyse on kanadalaisen Lowell Deanin ohjaamasta kauhukomediasta vuodelta 2014. Elokuva kumartaa halpisroskaleffoille, kuin myös 80-luvun toiminta ja kauhuleffoille ja jos tämän olisi nähnyt 90-luvulla, niin johan se olisikin pyörinyt soittimessa tiuhaan tahtiin. Elokuvassa on myös paljon retroilua ja hienoja praktikaaliefektejä.

Musiikit vaihtelee juustoisesta kasariherkistelystä, synamusaan ja ysärin alun räppäilyyn.

Kanadalainen näyttelijä Leo Fafard on pikkukylän seriffi Lou Garou, joka on hyvin, hyvin alkoholisoitunut renttu, joka katsoo rikoksia sormien lävitse, kunnes yhtenä yönä hän oudon rituaalin jälkeen muuttuu ihmissudeksi, eli susikytäksi! Hän tuunaa partioautosta wolfmobilen ja lähtee pistämään rikollisuuden ojennukseen.

Loputkin näyttelijät ovat melko tuntemattomia kanadalaisia teatterinäyttelijöitä, ja tekevät ihan ookoo työtä ottaen huomioon elokuvan yliampuvan tyylin.

Elokuva muistuttaa alussa melkein halpis-indietä, kunnes melko pitkän ajan päästä, päästään asiaan eli susitoimintaan ja mielessä käy niin Troman Toxie-leffat, kuin myös 80-luvun ihmissusi-elokuvat. Sudeksi muuttuuminen on tehty tyylikkäästi.

Suurimman osan nautin elokuvasta. Susitoimintaan päästään yllättävän pitkän ajan päästä, mutta sen jälkeen kaikki on mahtavaa. Elokuva olisi voinut revitellä vieläkin hullummilla ideoilla ja välillä ollaan yllättävänkin vakavissa tunnelmissa näin hulvattomalle leffalle, mutta on sitä kieliposkessa tehtyä hommaa sopivan paljon ja verta suihkuava penis tuli kyllä ihan puskista. Gorea onkin mukana, tosin ihan splatteriksi ei “braindead” tyyliin mennä.

Elokuva on saanut jatko-osan ja nauttii kulttisuosiota, tienasihan se jopa yhden miljoonan. Tätä suosittelen varauksella (katso vaikka traileri ensin) ja tämä toimii varmasti parhaiten samankaltaisiin leffoihin 80-90-luvulla vihkiytyneet, tai ihan jotain erilaista massasta poikkeavaa etsivät ihmiset. Nykyelokuvista lähimmäksi toveriksi tulee mieleen Hobo with the shotgun. Elokuva sai jatko-osan myöhemmin.

– Kai Kumpulainen 20.5.2019

Juliste

Steelbook-julkaisu

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Kaitsun Leffablogi

Pitkän linjan elokuvaharrastaja arvostelee katsomiaan elokuvia ja samalla kertoo aina vähän jotain itsestään ja suhteestaan elokuvaan. - Kai Kumpulainen

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top button