Blogit

Swamp Thing (2019)

 
Olin pitkään odottanut pääseväni katsomaan uuden kehutun DC Universen sarjan Swamp Thing. Jo lapsena Kalma-lehdestä lukiessani Swamp thingin seikkailuita, oli hahmossa jotain jännittävää ja se poikkesi muista sankareista monella tapaa. Se oli enempi traaginen hirviötarina ja kauhukertomus, kuin supersankaritarina. Ensi alkuun katsoin pohjiksi kaksi Swamp thing elokuvaa, 90-luvun tv-sarjan ja saman ajan piirretyn sarjan, jotta voisin vertailla miten hahmo on kehittynyt vuosien varrella. Luin myös uudelleen loistavan Alan Mooren Swamp thing sarjakuvan, joka on se paras ja definitiivisin teos hahmosta. Oli aika hypätä sarjan synkkään suonsilmään.

Swamp Thing (2019)

Abby Arcane palaa kotiinsa Lousianan Maraisiin tutkiakseen kuolettavaa virusta, joka on peräisin suolta. Sattumusten jälkeen hän tapaa omituisen tiedemiehen Alec Hollandin, jonka kanssa he päätyvät tutkimaan tapausta yhdessä. Alec joutuu traagiseen onnettumuuteen, joka vaikuttaa järjestetyltä. Miehen ruumis vajoaa suon syövereihin. Maraissa alkaa paljastua salaliittoa ja juonittelua. Avery Sutherland, varakas bisnesmies lyö voimansa yhteen tutkija Jason Woodruen kanssa. Heidän on tarkoitus pelastaa kylän tulevaisuus tutkimalla suosta löytyviä voimavaroja, keinolla millä hyvänsä. Miesten tutkimusten mennessä laittomuuksien puolelle kapuloita rattaisiin laittaa mystinen suolla asuva hahmo. Ja ruumiskasoilta ei vältytä.

Sarja yhdistelee thrilleri- ja draama aineksiinsa puhdasta kauhua. Yllätyksekseni sarja ottaa vaikutteita John Carpenterin Thingistä ja David Cronenbergin body horror-elokuvista. Sarjan luojat Mark Verheiden (Battlestar Galactica) ja Gary Dauberman (It) onnistuvat siinä loistavasti. Se myös joka jaksossa tekee pienen tribuutin eri kauhugenreille yliluonnollisesta kauhusta zombeihin ja demoneihin, mutta hyvällä maulla, että homma ei mene pelleilyksi. Yllättäviä gore-efektejä nähdään pitkin sarjaa. Praktikaaliefektit näyttävät todella hyviltä ja niitä käytetään paljon. Joitakin kohtia on budjetin takia tehty myös CGI:llä ja keskellä sarjaa cgi:n huomaa, mutta onneksi sitä on vähän. Enimmäkseen efektit on tehty käsin ja se on hienoa katseltavaa. Itse Swamp thing on upean näköinen. Hahmo ei ole kertaakaan näyttänyt ruudulla näin upealta ja hän kuin suoraan sarjakuvasta eloon tuotu. Maskeeraukseen ja puvun päälle laittamiseen on käytetty tuntikausia.

Yksi kohtaus ensimmäisessä jaksossa on upea. Se on tribuutti The Thingille ja luotu todella komeasti. Kohtauksessa on laboratoriossa ruumis, jonka sisältä kasvaa kasvustoa ja ruumis alkaa liikkua. Tämä oli yksi vaikuttavimmista kohtauksista sarjassa. Sarja tekee kunniaa myös kahdelle alkuperäiselle elokuvalle, ottamalla niistä samankaltaisia kohtauksia ja tekemällä ne paremmin. Sarja on kuin kunnianosoitus menneille ajoille, mutta freesisti.

Näyttelijöistä tunnetuimpia ovat Will Patton (Armageddon, Punisher) Avery Sutherlandina. Kevin Durand (Lost, Vikings) Jason Woodruena. Stuntman Derek Mears (Jason voorhees, Alita Battle angel) näyttelee itse Swamp Thingiä. Alec Hollandina toimii taas Andy Bean (It chapter 2). Beverly Hilsistä ja Sharknadosta tuttu Ian Ziering nähdään Blue Devilinä. Blue Devil onkin yksi hahmoista, joka kärsii eniten sarjan nopeasta lopusta. Abby Arcanea näyttelee Crystal Reed, joka on tuttu mm. Teen Wolf ja Gotham-sarjoista.

Sarja on myös yllättävän uskollinen Alan Mooren sarjakuvalle ja muille Swamp Thing-sarjakuville yhdistämällä parhaimpia ideoita ja tuomalla yllättävän paljon hahmoja vain 10 jaksoa kestävään ensimmäiseen kauteen, joka jäi valitettavasti ainoaksi. Sarja oli todella kallis ja maksoi huimat 80 miljoonaa. Pohjois-Carolinan piti antaa 40 miljoonaa veronkevennystä sarjalle, mutta kirjanpitovirheen takia tuotanto sai vain 14 miljoonaa, joten sarjasta jäi kuvaamatta 3 viimeistä jaksoa ja seuraavaa tuotantokautta ei enää voinut tehdä. Tämän huomaa ainoastaan siinä, että viimeinen jakso kiirehtii saada kaikki juonilangat kasaan, jotkin asiat jäävät ratkaisematta, muta ne ovat vain sivujuonteita ja vaikka kausi päättyy, huokuu siitä olemus, että tästä olisi alkanut uudet tapahtumat Maraissa, kun kaikki hahmot ovat löytäneet oman paikkansa. Tieto lisää tuskaa ja jos tätä kesken lopetus-faktaa ei tiedä, niin ei se haittaa katselunautintoa.

Tuotantokuvaa

Sarja menee heittämällä DC:n sarjojen kärkeen. Se on synkkä, visuaalisesti hieno, aikuisempaan makuun suunnattu kauhudraama, joka tekee kunniaa loistavalle hahmolle. Sarjan 10 jaksoa katsoo nopeasti ja kun se on ohi mieli tekee lisää, mutta valitettavasti jatkoa ei ole näillä näkymin tulossa. No toivossa on hyvä elää. Silti se kannattaa katsoa, ehdottomasti. Suositellaan mm. kauhun ystäville.

– Kai Kumpulainen 7.9.2020

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Kaitsun Leffablogi

Pitkän linjan elokuvaharrastaja arvostelee katsomiaan elokuvia ja samalla kertoo aina vähän jotain itsestään ja suhteestaan elokuvaan. - Kai Kumpulainen

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Vilkaise myös
Close
Back to top button