Klaus Härön uutuuselokuva rinnastaa terveydenalan työntekijöiden ja kahden äidin jaksamisen koskettavalla ja kantaa ottavalla tavalla.
Ohjaus: Klaus Härö
Käsikirjoitus: Kirsi Vikman, Jimmy Karlson
Näyttelijät: Laura Birn, Jussi Vatanen, Oona Airola
Lajityyppi: draama
Kesto: 1 t 27 min
Pääsin katsomaan ohjaaja Klaus Härön uutuuselokuvan ennakkoon Espoo Ciné -elokuvafestivaaleilla, jossa järjestettiin Hetki ennen valoa -palkintonäytös. Härölle myönnettiin aiemmin Espoo Ciné -palkinto, jonka ovat saaneet muun muassa Anna Erikson, Laura Birn ja viimeisimpänä Teemu Nikki.
Härö, yksi Suomen arvostetuimmista elokuvantekijöistä, tuo uutuusdraamansa teattereihin alkavaa syksyä ilahduttamaan. Edelliset elokuvat Ei koskaan yksin (2025) ja Rakkaani merikapteeni (2022) keräsivät katsojia kotimaassa reilusti yli 100 000 ja toivottavasti tai sanotaanko uskoakseni myös uusin varmasti kiinnostaa yleisöä, sillä jo ennakkonäytös oli loppuunmyyty.
Härön elokuvissa toistuvat ihmisyyden, lähimmäisenrakkauden, anteeksiannon ja auttamisen teemat. Hänen teoksensa huokuvat lämmintä humaanisuutta ja siksi vetoavat yleisöön. Hetki ennen valoa tarkastelee myös samaistuttavia teemoja kuten vanhemmuutta, äidin huolta, riittämättömyyden tunteita ja moraalisia valintoja.
Elokuvan alussa esitellään synnytykseen valmistautuva, uusperhettä pyörittävä pariskunta Leni ja Kari Talvela (Oona Airola ja Jussi Vatanen), joiden poikavauvalla todetaan syntymän jälkeen sydänvika. Vauva saa parasta mahdollista hoitoa, mutta huolta herättää hoitohenkilöstön lähestyvä joukkoirtisanoutuminen jos hallituksen kaavailema potilasturvallisuuslaki menee läpi.
Talvelat saavat vauvansa hoitajaksi luotettavan ja empaattisen Inkan (Laura Birn), joka tekee kaikkensa potilaidensa eteen, mutta kipuilee oman jaksamisensa kanssa. Inka on kaiken lisäksi yksinhuoltaja, jonka seitsemän vuotias Riku-poika joutuu selviytymään arjesta joko yksin tai naapurintädin avulla mummin asuessa eri paikkakunnalla.
Elokuva on raastava kuvaus äidin huolesta ja hädästä ja toisen asemaan asettumisesta. Sekä Birn että Airola tekevät sydäntä kouraisevan aidon tuntuiset roolisuoritukset poikalapsien äiteinä, jotka kokevat samaan aikaan sekä suunnatonta rakkautta että epävarmuutta. Kyseessä on molempien uran parhaimmistoa edustavat roolityöt.
Hetki ennen valoa on ennen kaikkea naishahmojen elokuva ja siksi Jussi Vatasen tulkitsema Kari on tarinassa tärkeä, tasapainottava mieshahmo. Vatanen tuo rooliin lempeyttä, ajattelematonta hölmöyttä ja pilkahduksen huumoria. Härön mukaan Kari oli hänelle itselleen perin ärsyttävä hahmo, mutta Jussi Vatanen ymmärsi ja puolusti Karin reaktioita, mikä välittyy myös lopputuloksessa.
Ehdottomasti maininnan arvoisia elokuvan konkarinäyttelijöitä ovat Sari Siikander, Mari Rantasila ja Merja Larivaara, joita on ilo nähdä valkokankaalla pitkästä aikaa.
Elokuva käsittelee vahvoin ottein terveydenhuoltoa ja etenkin hoitajiin kohdistuvia kohtuuttomia vaatimuksia. Tärkeää työtä tekevä ammattiryhmä uhkaa luhistua uupumuksen alle, mutta heille ei ole tarjolla kuin pelkkää keppiä. Arvostan ohjaajan tekemää aihevalintaa, joka edustaa modernimpaa ja nykyaikaa heijastavaa kohdetta kuin mitä Häröltä on totuttu näkemään. Elokuvan käsikirjoitukseen on saatu idea artikkelista, jossa pohditaan miten terveydenhoito toteutettaisiin lakon aikana ja siitä on saatu mielenkiintoinen tarina, joka herättää lisää arvostusta hoitajia ja heidän työtään kohtaan.
Hetki ennen valoa teki suuren vaikutuksen ja nousi omalla listalleni Härön tuotannon kärkisijoille. Hienoa nähdä, että häneltä löytyy myös lähihistorian tapahtumien tutkimisen lisäksi kiinnostusta aikaan, jota elämme. Tällaista lisää kiitos!
⭐️⭐️⭐️⭐️
Kuvat ja tiedot: imdb.com ja wikipedia.org
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä
