Blogit

The Creator 4K vs Bluray

Viikonlopun tärkein tapahtuma sitten olikin tämä Creator case. Eli Creator tuli aikanaan nähtyä leffassa ja ollut siitä lähtien päivän selvää, että leffa tulee hankkia myös 4K versiona kotiin. Tuo leffa itse asiassa oli jo pitkään Future Movie Shopin listoilla mutta se tilaus sitten kuitenkin otti aikaa, No, leffahan sitten putkahti postilaatikkoon myös arviointikappaleena, tosin ainoastaan Bluray muodossa. No, tuohan on sinällään siis ihan ok, mutta levyllähän ei sitten ollut lainkaan Atmos ääniä, joka kyllä oli hieman pettymys. No, tästä asiasta olen paljon valitellut esimerkiksi SISU:n kohdalla, että miksi Blurayllä on huonommat äänet kuin parhaassa 4K formaatissa, joten eipä auta nyt valittaa kun ne ovat tällä kertaa ns. oikein päin, eli maksamalla paremmasta saa parempaa. Tästä sitten tuli idea, että mitä jos hankkisin nyt sitten myös tuon 4K version ja katsoisin näitä leffoja vähän niin kuin päällekkäin ja oikeasti vertailisin miltä 4K:n ja Blurayn ero todellisuudessa näyttää ja kuulostaa.

Ajatuksena oli, että laitan 4K-levyn pyörimään Panasonicin 4K-soittimeen ja Bluray-version Kodin kautta samaan aikaan. Sitten vaan nappia painamalla vaihdan Vertexistä lähdettä (Kaikki lähteet menee tällä hetkellä Vertexin kautta). No tämä ei sitten toiminut ihan niin kuin oletin. Levy kyllä jatkaa pyörimistään, mutta Shield Prossa Kodi lakkaa pyörimästä siinä vaiheessa jos vaihdan Vertexistä lähteen toiseksi. En tarkkaan tiedä miten ja miksi, mutta tuota asiaa en nyt jaksanut alkaa selvittämään, koska todellisuudessa tätä juttua en koskaan tarvitse. Eli, sen sijaan että alkuperäisen suunnitelman mukaan olisin vaihtanut lähdettä vartti välein ei nyt toteutunut, vaan päädyin siihen, että alussa vaihdoin muutaman kerran nopeammin ja sen jälkeen vasta tunnin kohdalla.

No, hyvinhän se toimi näinkin ja ihan selkeitä eroja sai tässä jo selville, mutta ennen kuin mennään niihin eroihin, niin kerrotakoon pari muuta havaintoa. Ensinnäkin tuon 4K-version siis ostin tällä kertaa steelbook-versiona, mielestäni tämä leffa sen kyllä ansaitsee monestakin syystä. Ensinnäkin ihan loistava leffa, pääosissa yksi tämän hetken suurimmista suosikeistani John David Washington. Lisäksi kun tässä tapauksessa tuo Steelbook näyttikin vielä todella hienolta, niin muutaman euron lisäsatsaus oli nyt paikoillaan. Steelbookin pahvikuoressa lukee, että leffa on miksattu 7.1.4 muotoon, mutta iloinen yllätys oli leffaa katsoessa, että tämähän ei itse asiassa pitänyt tällä kertaa paikkaansa, vaan leffassa on kyllä kaikki 9.1.6 kanavaa hyvinkin aktiivisessa käytössä, siis 4k-levyllä. Bluray-levyllä kanavia on käytössä itse asiassa vielä yksi enemmän, kun Neural:X upskeilaa tuon 7.1 lähteen kaikki mahdollisiin kanaviin, eli myös tuohon yhteen yksinäiseen overhead kanavaan, jonka pari viikkoa sitten asensin. Määrä ei silti aina korvaa laatua, nimittäin nyt se tuli taas todistettua, että formaattina Atmos on aivan omaa luokkaansa verrattuna 7.1 materiaaliin. Jep, miksauksella on väliä ja 7.1 raita voi olla huomattavasti parempi kuin Atmos-miksaus, mutta nyt vastakkain oli saman leffan kaksi raitaa, eli saman miksaajan käytänössä sama miksaus. Ja ero on valtava. Tuntuu kuin olisi aivan eri leffaa katsomassa kun vaihtoi puolelta toiselle. 4K-levyllä leffa kuulostaa paljon avoimemmalta, isommalta, avarammalta. Tuntui kuin istuisi isossa teatterissa, verrattuna Blurayhin, joka tuntui kuin katselisi leffaa olohuoneessa. Dynamiikassa on myös aivan valtava ero, puhumattakaan tarkuudesta, 4K-levyllä kuulee paljon asioita, joita Blurayllä ei kuule, asiat ovat tilassa aivan eri tavalla ja myös dialogi on paljon selkeämpi ja vahvempi. Tilasta puheenolleen, The Creator on todella aktiivinen miksaus, jossa kaikkea Atmoksen ominaisuuksia on käytetty upeasti hyväksi, Objekteja löytyy ja mikä parasta, ne ovat dynaamisia, eli liikkuvat tilassa sen sijaan että olisivat paikoillaan kuten monessa muussa leffassa. Bassot leffassa ovat myös kohdillaan, ehkä paremmin kuin koskaan huoneessani olen ennen kokenut, ja tämän huomaa erityisesti juuri Atmoksena. Tästä muuten vielä sellainen sivuhuomio, että olen nyt tehnyt Trinnoviin kaksi profiilia, toisessa kaikki neljä subbaria on kalibroitu itsenäisesti, toisessa ”yhdeksi”, ja jostain syystä erillisinä äänet ovat todella todella paljon paremmat. House Curve oli muutenkin vain tasolla Moderate, silti tuntuu että seinät kaatuu. Mutta ei siis ole suotta leffalla Oscar-ehdokkuuksia äänistä. Tämä myös varmasti korostaa näiden äänien eroja Atmoksen ja Blurayn välillä.

Mutta mitenkäs sitten kuvanlaatu. Olen useasti kertonut kuinka ainakin minun laitteilla Blurayn kuvanlaadun saa jo itsessään niin hyväksi upskeilaamalla, että sen takia harvoin pitää Bluraystä murehtia. Tässä leffa kuvanlaatu ei ole parasta mahdollista, leffa on todella tumma ja rakeinen, joka varmasti on myös osaltaan tarkoitus, eli leffasta on tehty tarkoituksella ”leffamainen”, ei tarkka ja kirkas. Värit toistuu 4K-levyllä kirkkaana, mutta yleisilme on tumma. Jostain arvostelusta luin, että syynä tähän tummuuteen saattaa osaltaan olla leffan suuri CGI:n käyttö, jonka huonoja puolia saadaan tällä tavalla vähän peiteltyä. Niin tai näin, kyllähän leffa on näyttävä, mutta ei millään mittarilla siis mitään Titanicin tasoa kuvanlaadultaan. Tämän kaiken jälkeen, niin onko siis tässä leffassa formaatilla väliä, ei mielestäni, molemmat näyttää hyvin samalta minun silmiini.

Mitä sitten tulee itse leffaan, niin edelleen loistava leffa, joka varmasti kestää aikaa ja useammankin katselukerran. Leffa on pitkästä aikaa uutta Sci-fiä ja todellakin piristävä uutuus. Leffan on erittäin hyvin tehty, ja vielä kun tietää miten se on tehty ja minkälaisella budjetilla niin arvo senkun nousee. Leffa todellakin on laadukasta ja ohjaa toivottavasti tietä siihen suuntaan, että raha ei ratkaise kaikkea. Tämän sanon sen vuoksi, että voisimme saada paljon uusia hyviä leffoja, jos kustannuspaine ei ole niin valtava. Usein ”hyvien” leffojen kohdalla puhutaan juuri valtavista tuotannoista, joissa rahaa palaa valtavia summia ja sitä kautta myös riskit ovat valtavia tässä muuttuvassa maailmassa. Leffan juoni on muutenkin varsin piristävä, ja vaikka puhutaan Sci-fi leffasta, robotti-ihmisistä ja niin edelleen, niin kyllä tämä minuun uppoaa ihan täysillä ja leffan voi varmasti katsoa vielä monta kertaa uudelleen ilman mitään ongelmaa. Tätä toki tukee myös leffan nykypäivän uutuuksille hieman poikkeuksellinen hieman päälle parin tunnin kesto. Eli suosittelen kyllä aivan ehdottomasti tätä leffaa kaikille, oli sitten Scifi-friikki tai ei ja oman kappaleen voi edullisesti ja nopeasti tilata vaikka Future Movie Shopista josta tämän omanikin ostin. Löytyy muuten tätä nykyä Mechelinin kadulta, eli jos asut pääkaupunkiseudulla niin sieltä voi noutaa suoraan ilman kuluja.

Lähde: Leffafriikki.com

 

Leffafriikki

Leffateatteriharrastukseen keskittyvät blogi, ei vain perinteisiä leffa-arvosteluja, vaan enemmänkin rakenteluun, ääniin, kuvaan, ja muuhunkin liittyvää asiaa!

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top button