Blogit

Leave the World Behind Netflix

Viime viikon varmasti kohutuin leffa Netflixin puolella oli varmasti Leave the World Behind. Itsellä tuo oli heti perjantaina mielessä, mutta jäi sitten vielä hetkeksi odottelemaan. Lauantaina tuo kuitenkin sitten laitettiin heti ruudulle, ennen kuin alettiin mitään testailuja tekemään. Netflix on viimeaikoina yllättänyt useaan kertaan etenkin todella loistavilla ääniraidoilla, ja Leave the World Behind ei tee tässä poikkeusta. Leffan ääniraita parasta pitkään aikaan ja ennen kaikkea se on erittäin aktiivinen 9.1.6 miksaus. Olen pitkään hieman jopa miettinyt, että onkohan mulla Trinnovin asetuksissa kaikki ruksit paikoillaan kun tuntuu ettei objektit liikun viewerissä koskaan, mutta tässä leffassa sitä toimintaa oli sitten senkin edestä. Vaikka tässä miksaaja on varmasti ajatellut laittaa mukaan kaikki parhaat kikkansa, niin silti missään vaiheessa ei tullut fiilista, että siinä olisi jotain liikaa.

Ääniraita on todella uskollinen leffan tapahtumille ja täydentää ruudun tapahtumat kokonaisuudeksi aivan ennen kokemattomalla tavalla. Tälläinen leffan ääniraidan pitäisi olla ihan jokaisessa leffassa. Ja korostetaampa vielä tässä vaiheessa sitä, että kyseessä ei ole sci-fi leffa, ei toiminta leffa, vaan enemmänkin trilleri draama. Tällä yritän sanoa vain sitä, että loistavan Atmos-ääniraidan voi kyllä tehdä mihin tahansa leffaan, jos viitsii hieman nähdä asian suhteen vaivaa. On vaan ihan pirun paljon siistimpää jos joku pikkulintu lentää oikeasta takakulmasta kahdeksikon pään päällä ja siitä takakulman kautta eteen, kuin se, että joku vaan piipittää vähän jossain yhdessä kulmassa luomassa tunnelmaa. Tälläisiä esimerkkejä tässä leffassa oli pilvin pimein. Äänillä voidaan toki tehdä paljon muutakin, esimerkiksi tässä leffassa parikin kertaa oli tilanne, jossa kaksi erilaista ns päällekkäistä hetkeä kuvattiin aika hienosti, ja äänillä luotiin täysin omanlainen vaikuttavuus ja teho noihin kohtauksiin. Turhaan ei ole kehuttu, että Netflix on todella alkanut panostaa ääniin.

Eikä muuten itse leffakaan ollut sen hullumpi. Juonesta on paljon mielipiteitä netissä ja aika monessa tuntuu olevan valloillaan ajatus, että leffaa rakennetaan ja rakennetaan ja rakennetaan, mutta sen jälkeen leffa lässähtää, kun mitään loppuratkaisua ei tulekaan. Itse olen hieman erilinjoilla, mielestäni leffan lopetus on suorastaan nerokas. Itse en ainakaan tuota osannut odottaa ja nykypäivänä useammin ongelmana on ”nerokas” lopetus jonka voi kuitenkin nähdä tulevan jo kilometrin päästä, tätä en osannut odotta, ja vaikka monen mielestä leffa saattoi loppua kesken, minä tykkäsin. Leffassa haluttiin myös ottaa paljon kantaa, tai ehkä niinkään ottaa kantaa vaan ylipäätään herätellä katsojia miettimään minkälaisessa orjayhteiskunnassa elämme, ja miten vaikeaa siitä oikeasti on päästä eroon, tai hätätilanteessa selvitä. Olemme niin riippuvaisia sähköstä, netistä, ohjelmista, puhelimista, somesta jne jne. Mitenköhän maailmaa on ennen kaikkea tätä tähän päivään asti selvinnytkään. Mutta onhan tuo silti mielenkiintoinen ja toisaalta myös pelottava mielikuva (ei leffoissa kyllä eka kerta), että Elon Musk painaa yhtä punaista nappia ja kaikki maailman Teslat yht äkkiä alkavat kasaantua yhteen risteykseen.

Leffa on muutenkin mielenkiintoinen tapaus. Pääosassa Julia Roberts, jota en taas muista hetkeen nähneeni missään. Roberts on todella kovan luokan rutinoitunut ammattilainen, mutta jotenkin jäi kuitenkin sellainen fiilis, että tässä olisi hyvin voinut toimia joku muukin. Toisessa pääosassa sitten itselleni hieman tuntemattomampi Mahershala Ali, josta muuten huhutaan, että sai roolin johon alkuun oli pitänyt tulla Denzel Washington. Mitään muita kiemuroita tai syitä en tähän tiedä tai lukenut, mutta hyvä näin, sillä Ali toimii roolissa loistavasti. Hän on hyvin salaperäinen, kokoajan tuntuu, että katsojalle ei kerrota oikein mitään, mutta silti jatkuvasti niin niin vakuuttava. Olihan herran kuin ilmetty Idris Elba, joka myös olisi tähän sopinut kuin nenä päähän, mutta eipä häntäkään tarvitse joka leffaan kuitenkaan laittaa. Niin, ja olihan tässä muutama muukin tuttu nimi, vai mitä sinulle sanoo nimet Ethan Hawke tai Kevin Bacon?

Mutta siis, tykkäsin, en vähiten äänien vuoksi, mutta voi tätä kyllä suositella tsekattavaksi. Leffan jälkeen kuitenkin sitten alkoikin pikku testailut. Ensimmäiseksi virittelin mikrofonin paikalleen ja testasin lähtötilanteen. Sen jälkeen ruuvailin edellisellä viikolla tekemäni taksurroundien toe-in tuet paikoilleen ja mittasin uudelleen. Kysymys siis kuuluu, auttoiko takakauttimien pieni suuntaaminen kohti kuuntelupaikkaa jotenkin mitattuihin äänii. Ja kyllähän sillä oli ihan kivasti merkitystä ja asia näkyi myös käyrissä. Suuntaa olisi voinut kääntää vielä ihan aavistuksen lisääkin, jos siis mietitään tilaa vain yhdelle korvaparille, mutta kyllä huoneessa silloin tällöin on muitakin, joten tuo on nyt kyllä ihan riittävä. Pikku juttuja, mutta aina kun voi joitain tehdä pienellä vaivalla pikkaisen paremmaksi, niin miksikäs ei. Ja ps. kyllähän tuo sitten taas testikuuntelussa teki isomman eron kuin REW:issä.

Pienen toe-innin merkitys mitattuna

Toinen testailun aihe olikin sitten se, että onko merkitystä mitattuun ääneen sillä onko pääkaiuttimien edessä yksi vai kaksi kangasta, ja ennen se, kuinka hyvä tuo Eurokankaan kangas oikeasti on, vai onko? En siis sitä ole aikaisemmin lainkaan mitannut, vaan luottanut vaan siihen, että se kuulostaa hyvältä. Tähän (kuten edelliseenkin) ajatus lähti sellaisen kaverin kuin Anthony Grimanin YouTube videosta, jossa näitä asioita käytiin hyvin perin pohjaisesti läpi. Niin, ja Marekhan tästä jälkimmäisestä asiasta myös kyseli kun siellä vierailin avajaisissa. Nyt se on kuitenkin siis testattu, ja rehellisyyden nimissä, yllätyin hieman jopa itsekin, vaikka tuossa kuvaajassa rivien erot on 1db:n niin ero kankaan ja ilman kangasta on todella minimaalinen. Eikä suoraan sanottuna mustalla taustakankaallakaan ollut juuri mitään merkitystä, sen olisi kuitenkin voinut helpolla jättää pois, nyt laitoin kaiken tyytyväisenä takaisin juuri niin kuin ne oli.

Punainen Ilman kangasta, Sininen kahdella kankaalla

Lähde: Leffafriikki.com

 

Leffafriikki

Leffateatteriharrastukseen keskittyvät blogi, ei vain perinteisiä leffa-arvosteluja, vaan enemmänkin rakenteluun, ääniin, kuvaan, ja muuhunkin liittyvää asiaa!

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top button