Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)
Phill Tippett on Oscareita ja Emmyjä voittanut amerikkalainen erikoistehostemestari, joka on parhaiten tunnettu Jurassic Parkin, Star Warsien ja Robocopin stop-motion olennoista ja näyttävistä erikoistehosteista. Itse olen kasvanut näiden tehosteiden ja otusten parissa, joten hänen työnsä jälki löytyy kaikista nuoruuden lempielokuvista. Hän on oikeastaan syy, miksi edelleen rakastan elokuvien stop motion otuksia, vaikka kaiken maailman bittimörköjäkin olisi tarjolla nykyään.
Kolmekymmentä pitkää vuotta mies on hartaasti kyhännyt omaa elokuvaa, jossa näkyisi hänen kaikki mahdollinen osaamisensa erkoisefektien ja stop-motion olentojen saralla. Rakkaudella rakennettu teos valmistui vihdoinkin kickstarter lahjoitusten avulla vuonna 2021. Kuulin elokuvan valmistumisesta vasta 2023, mutta tiesin että tämä olisi nähtävä.
Kun kuulin, että elokuvaharrastaja Kalle Repo esittäisi Mad Godia yhtenä elokuvana Leffakimarassaan Helsingissä, matkustin isolle kirkolle todistamaan tätä tapahtumaa henkilökohtaisesti. Olipa se vaan kokemus.
Mad God (Phill Tippet's Mad God, 2021)
Trenssitakkiin ja kaasunaamariin pukeutunut “salamurhaaja” laskeutuu sukelluskellolla tuhoutuneeseen helvettiä muistuttavaan maailmaan, maan uumeniin. Mukanaan hänellä on noitien takoma kartta ja matkalaukku, joiden avulla hän suorittaa salaista tehtävää. Matkalaukussaan hänellä on pommi. Matkallaan hänen vastaan tulee ties minkälaista painajaismaista olentoa. Tavoitteena on kosmoksen uusi luominen ja evoluution uudelleen käynnistäminen…
Visuaalisesti elokuva on upean näköinen. Stop-motion hahmot näyttävät komeilta ja pienoismallimaailmat kiehtovilta. Toki kuvasto on välillä todella karun ja karmivan näköistä, joten elokuva ei ole kaikille sopivaa katsottavaa. Voisikin puhua jonkinlaisesta painajaistripistä.
Myöskään ulosteita ja muita oksettavia asioita ei vältellä, vaan tuodaan kuvaan ylitse pursuavasti niin, että heikompaa hirvittää. Mielessä kävi sellaisia teoksia, kuten Tool-yhtyeen musiikkivideot, The Quay Brothersien kauhu-stop-motion pätkät, Junk Head animaatio vuodelta 2017 ja Guillermo Del Toron Pinocchio. Sanotaan, että 15-vuotta sitten, jos olisin nähnyt tämän, olisin kussut hunajaa. Silloin olin kova fani mm. Toolin upeille painajaimaisille musiikkivideoille, joita Adam Jones väänti stop motion tekniikalla.
Mad God on suurimmaksi osaksi stop motion animaatiota, mutta keskivaiheilla nähdään myös oikeita ihmisnäyttelijöitä. Viimeistä miestä näyttelee elokuvaohjaaja Alex Cox.
Juonellisesti elokuvan punainen lanka on melko hatara. Kyllä leffassa juoni on, mutta sen seuraaminen on välillä haastavaa, koska leffassa ei puhuta juuri mitään, eikä asioita selitetä. Jälkeen päin luettuani juonikuvion netistä, selkeni leffan idea kirkkaasti, mutta tyhjältä pöydältä katsellessani olin välillä hieman pihalla, että mitä tässä tapahtuu.
Toisella kierroksella leffan juoni olisi selkeämmin seurattavissa. Ilman juonikuvion ennalta lukemista elokuva tarjoilee unenomaisia, painajaismaisia visoita, joissa vain mielikuvitus on rajana, mutta logiikan voi heittää romukoppaan. Esimerkiksi Alkemisti jauhaa omituisen toukka-vauvan nesteeksi ja muuttaa sen jäännökset alkemiallisesti kullaksi. Tätä kultaa käytetään sitten uuden kosmoksen luomiseen jne…
Eli jos olet enempi juonipainotteisten elokuvien ystävä, kuin visuaalisten trippien, kannattaa jättää tämä elokuva katsomatta. Itselle kävi mielessä, että elokuvan on enempi tarkoitus esitellä Tippetin erilaisia tehostetyylejä, kuin olla ehyt kokonaisuus. Osittain elokuva tuntuu jopa episodimaiselta. Loppusuoralla mennään jopa Spade Odyssey 2001-tyylisiin psykedeelisiin kuviin. Kalle Repoa lainatakseni, elokuva voisi pyöriä Kiasmassa kankaalla non-stoppina ja toimisi näin omana taideteoksenaan.
Mad God oli hieno kokemus, jonka jälkeen oli takki tyhjä sen verran, että ajattelin, että tätä ei ihan heti tule katsottua uudelleen, mutta jo viikko myöhemmin tätä kirjoittaessani haluaisin nähdä tämän painajaistripin toiseen kertaan. Kyseessä on enempi tehosteiden ja käsityön esittely demo, kuin eheä tarina. Suositellaan avaramielisille ihmisille, jotka pitävät visuaalisista tripeistä, eivätkä vaadi juonipainotteista kerrontaa. Saati dialogia. Visuaalisuudesta antaisin 5/5. Tarinasta 2,5/5. On upeaa, että vielä nykyaikana tulee tällaisia tehoste-elokuvia, joissa ei ole käytetty tietokoneita apuna, vaikkakin sen luomisen vierähti se kolmekymmentä vuotta.
– Kai Kumpulainen 17.2.2024
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä