Alien Romulus UHD 4K

Tarkoittaako punakantinen elokuva jouluelokuvaa? No tässä leffassa on joka tapauksessa hyvin jouluaattoon sopivat kuoret ja sen vuoksi tämän leffan parissa onkin hyvä toivottaa kaikille seuraajille oikein hyvää joulua! Niin, siis siitäkin huolimatta, että tällä leffallahan ei joulun kanssa ole yhtään mitään tekemistä ja koska kyseessä on vielä Alien-elokuva, niin toivottavasti tästä ei tule muutenkaan kenenkään joulua mieleen ja jokainen saa viettää joulunsa hieman rauhallisemmissa fiiliksissä. Enkä nyt itseasiassa itsekään tätä leffaa jouluksi säästänyt, vaan leffa tuli katsottua jo hyvissä ajoin ennen joulua, heti kun se postilaatikosta pujahti sisään.

Alien Romulus leffa on varmasti ollut kuluvan vuoden yksi suurimmista ja odotetuimmista elokuvista ja sitä näyttäisi moni seuraamani Youtube-kanavakin lisäilevän jopa koko vuoden top 10 listoilleen. Itse en ehkä nyt ihan niin pitkälle menisi, vaikka jopa yllättävän hyvin tämä leffan parissa viihdyinkin. Lähtökohtaisesti Alien leffat eivät mitenkään kuuluu omiin suosikkeihini, mutta sitten taas toisaalta kerta toisensa jälkeen yllätän itsenikin tykkäämässä näistä. Siihen on varmasti lähinnä yksi merkittävä syy, ja se on ehdottomasti se, että vaikka kyseessä onkin Alien elokuva, eli täysin mielikuvituksellinen monsteri, niin silti näissä leffoissa monsterit ovat niin pienessä roolissa, että ne eivät itsenäni haittaa. Ja pienessä roolissa siis tarkoitan sitä, että vaikka toki koko elokuva näihin perustuu, niin silti pääosissa on ihmiset ja Alienit tulevat mukaan kuvaan aina hyvin vaivihkaa vihjaillein, eikä niin kuin esim jossain Godzillassa, jossa painetaan alusta loppuun kaikki eteen tuleva matalaksi ja hyvistä äänistä huolimatta korvissa lähinnä leffojen jälkeen vain soi. Alieneissä monsterit on tehty ja rakennettu niin hyvin, että myös juoni pääsee paremmin esiin ja Alienit ovat oikeasti ajoittain jopa uskottavia kun niitä ei tuputeta ruutuu liikaa.

Eli jos tuosta edellisestä asia ei vielä selvinnyt, niin tykkäsin tästä kyllä, ja ehdottomasti elokuva, jonka hyvin voisi katsoa uudelleenkin. Onko tämä sitten juonellisesti mestariteos niin ei minun mieleeni, mutta kyllähän tässä myös ihan hyvää tarinaa kerrottiin, ja pitää taas muistaa, että eiköhän tämä nyt vaan ollut ihan vaan esiosa taas seuraavalle jatko-osalle. Romulushan tarvitsee aina myös Remuksen, ja siihenhän tässä jo heti alkuun viitattiinkin. Castiin oli tuotu uutta nuorempaa verta ja se toimi kyllä ihan kivasti. Cailee Spaeny toimi leffassa ihan kivasti ja varmasti kasvaa korkoa vielä seuraavaan leffaan mennessä. Leffasta löytyy myös koripalloverta, ja mikäs sen parempaa olisikaan kuin rakentaa 230 pitkästä Robert Bobroczkyistä kunnon Alien. David Jonsson on hyvä, mutta sanotaanko nyt näin, että kyllähän tuohonkin rooliin jäi vielä kasvunvaraa seuraavaan osaan. Robotti on aina Robotti, mutta siltikin rooli jätti vielä itseni aavistuksen kylmäksi, ehkä hyvä niin.

Eli leffa menee, mutta mutta. Eipä nyt puhuta liikaa epäolennaisia, onhan tämän leffan juttu ainakin itselleni ne äänet, ja siitä moni youtubessa onkin heitellyt ilmaan jopa kympin arvioita, eikä turhaan. Kerrotaan äänistä ensin ne pienen pienet miinukset, ja se on vain se, että vaikka leffassa bassoa riittääkin, niin siinä olisi kyllä voinut hieman vielä parempaa toivoa. Kaikki muu onkin sitten paremman luokan demotariaa. Leffassa kaikki kanavat ovat aktiivisessa käytössä, ja kun puhun aktiivisesta, niin tässä tapauksessa todellakin tarkoitan sitä. Kaikissa kanavissa on jatkuvasti todella aktiivista menoa ja tila on otettu haltuun niin hyvin kuin se nykyissä formaateissa on vaan mahdollista. Leffan äänet ovat todellakin aitoa referenssi materiaalia, ja jos itseltäsi ei löydy minkäänlaista Atmos-laitteistoa, niin voin hyvällä syyllä väittää, että paljon jää tästä leffasta kyllä kokematta. Ja käännettynä toisinpäin, jos olet niitä, jotka epäilevät Atmoksen tarpeellisuutta tai todellisuutta, niin tämä leffa kannattaa käydä sitten vaikka jollain kaverilla katsomassa. Äänet tässä ovat aktiivisuuden lisäksi todella upeasti pannattu paikoilleen ja leffan äänelliset vinkit tuovat ihan oman lisänsä elokuvaa, juuri ne pienet vinkit jotka vihjaavat että jotain tapahtuu, vaikka mitään ei vielä nää. Äänet eivät leffoissa ole vain kuvaa varten, vaan ne ovat ihan oma taiteelanjinsa, jotka luovat leffoista paljon moniuloitteisemman kokemuksen, nimenomaan kokemuksen, ei vaan kuvaa ruudulla. Tässä on hyvä esimerkki taas elokuvasta, jonka voi tuntea ja kokea vaikka alien-fani ei olisikaan.

Eli vaikka en tätä leffassa ollutkaan nähnyt ja kotiin hankkiminenkaan ei ollut mitenkään hinnalla millä hyvänsä juttu (lue olisi voinut odottaa käytettyä tai hintojen laskua), niin onhan tämä ”must own”-leffa kaikille leffafaneille ja friikeille. Nyt se löytyy myös omasta hyllystä ja ei jää viimeiseen katseluun, tähän on varmasti vielä hyvä palata uudelleen, jopa useampaankin kertaa. Henkilökohtaisessa elämässä on nyt kuitenkin ollut sen verran rankka syksy päättyen oman isän hautajaisiin, että nyt on aika rauhoittua joulun viettoon. Kaiken rankan ja uuvuttavan elämän rinnalla onneksi tämä harrastus tarjoaa pakopaikan oikeasta elämästä ja mahdollistaa osaltaan oman jaksamisen. Kun on vaikeaa, on hyvä olla tekemistä, jossa ajatukset saa myös muualle, ja siihen tämä harrastus tarjoaa loistavan mahdollisuuden. Näiden surullisten sanojen saattelema on kuitenkin aika hiljentyä joulun viettoon. Eli erittäin hyvää ja rauhallista joulunaikaa kaikelle, elämä jatkuu, samoin tämä blogi!
Lähde: Leffafriikki.com