Työviikko taas paketissa ja kova tarve päästä rentoutumaan hieman leffojen pariin. Alkuilta meni sujuvasti säädellessä laitteita, tällä kertaa tosin kuvaa, sillä mikki ei vielä tällekään viikolle ehtinyt perille. Saapa nähdä milloin saapuu, mutta sillävälin ehti vähän leikkimään kuvan kanssa. Kuvan kanssa on ollut jotain pientä häikkää, tai paremminkin ehkä MadVR:n kanssa. En oikein ymmärrä mistä johtuu, mutta MadVR:n kanssa on nyt viime aikoina tullut jokin ihan ihmeellinen ääni, jonka syytä en ole osannut paikallistaa. Sain sen jo kerran pois, mutta nyt se on taas uudelleen tullut esiin. Olen kuitenkin saanut tuon ongelman paikallistettua MadVR:n asetuksiin, johdoista tai laitteista ei ongelman pitäisi johtua, hyvä niin. Jännä tässä jutussa nyt on se, että kun asennan MadVR:n uudelleen, ääni katoaa ja kaikki toimii. Jos teen MadVR:n asetuksiin muutoksia, ääni palaa vaikka en löydä millään sitä asetusta mikä sen tekee. Pitäisi muuttaa asetuksia yksi kerrallaan ja testailla pari päivää, että vika oikeasti löytyisi. Sillä välin kun en vikaa nyt tiedä niin tyydyn toistaiseksi MadVR:n perusasetuksiin, kyllä se kuva nytkin on ihan ok, vaikka tiedän, että parempaakin on saatavilla.
Jonkin aikaa säätöjä väännettyä pääsin kuitenkin myös itse leffan pariin ja tällä kertaa Netflixistä löytyikin vaihtoehtoja aika reippaasti. Päädyin lopulta ratkaisuuni kolmen leffan väliltä, eli eniten kiinnostivat Vaarallinen kuljetus, Nowhere ja Reptile. Kaikki kolme vaikuttivat loistavilta leffoilta, mutta päädyin lopulta tähän sen vuoksi, että vaikka äänet (kaikissa) ovat Atmosta, niin tässä leffassa kalibroimattomuus vaikuttaa ehkä vähiten, suht kiva leffa siis pitäisi olla edessä normaaliäänillä, ilman kuitenkaan suuria vaatimuksia äänelle. Äänistä puheenolleen muuten vielä sellainen testailujuttu Trinnovista, eli Trinnovissa on sellainenkin aika hieno ominaisuus, että yksittäisiä kanavia saa yksi kerrallaan avattua ja suljettua ihan oman mielen mukaan yhtä nappia painamalla. Eli kesken leffan voi vaikka testata ihan vaan huvikseen mitä kuuluu katosta, tai ihan vaan jostain yksittäisestä kaiuttimesta. Eli esim kiva laittaa kaksi etummaista atmosta yksinään päälle ja kuunnella ihan vaan kuinka hyvältä ne yksinään kuulostivat, ja hyvältähän ne kuulosti. Samoin oikeastaan ekaa kertaa ikinä pääsin oikeasti testaamaan noita front wide kaiuttimia, eli katselin leffan jälkeen vielä vähän Vain Elämää Ruudusta ja laitoin front wide kaiuttimet hetkeksi ”pääkaiuttimiksi”, ja että nekin kuulosti hyvältä. Basso toki ei mene hirveän alas, mutta eipä tarvitsekaan. Stereo image oli ainakin mahtava, joka varmasti kuvaa sitä, että omassa pienessä roolissaan nuo toimivat loistavasti kun kalibroinnit on valmiina. ’
Testailuun liittyen muuten vielä pieni sellainenkin juttu, että mietin jokuaika sitten että olisi kiva hankkia jonkinlainen lux-mittari, että voisi vähän testailla, jotain kuvan kirkkautta ja muuta, mutta en sitten sellaista missään vaiheessa hankkinut. Jossain oli puhetta, että hyvin halvallakin saa paljon aikaiseksi, mutta en ole sellaista vielä ehtinyt selvitellä sen enempää, enkä siis oikeasti tiedä mitä sellaisella siis tekisin. Yksi kiva juttuhan olisi ollut tietysti testata uuden lampun valotehoa verrattuna vanhaan, mutta se meni jo. Oishan sitä kiva myös jotenkin testata valkoista ja harmaata kangasta, mutta siihen ihan valonmäärämittarilla ei kyllä taida päästä. Eli lähinnä siis leluksi tuollaista katsellut ja eilen sitten sellainen hyvinkin lelulta näyttävä laite tuli vastaan kirpputorilla viiden euron hintaan niin pitihän se siitä napata mukaan. Laitteen laadusta tai muusta en sen kummemmin tiedä, avaamaton paketti ja kolmen kympin hintaa näyttää google nopealla selailulla. Saapa nähdä mitä tästä sitten vielä seuraa kun pääsee kokeilemaan.
No mutta se niistä, mennäänpä itse leffaan. Reptile siis kertoo hyvin tutunoloista tarinaa murhasta, tutkinnasta ja lopulta poliisin korruptiosta. Isossa kuvassa ei siis sinällään mitään uutta, mutta ihan hyväksi leffaksi tämä lopulta kuitenkin muodostui. Leffa vaikuttaa alkuun hyvin perinteiseltä murhadekkarilta, mutta saa jatkuvasti hieman uusia twistejä tarinaan ja lopulta mahdollisia syyllisiä alkaa olla pöydällä useampiakin. Leffa ei todellakaan näytä korttejaan nopeasti tai helposti vaan etenee hyvin varmasti ja pala palalta palapeliä kasaavana. Näyttelijät tässä onnistuvat mielestäni kaikki erittäin hyvin rooleissaa ja leffa on hyvin roolitettu. En tiedä onko varsinaisesti parhaiten näytelty, mutta parhaan roolin kyllä mielestäni tässä on saanut Ato Essandoh, joka katsojan silmissä varmasti sekoittaa pakkaa aika tehokkaasti tekemättä oikeastaan juuri mitään.
Eli kiemuroita tässä leffassa varmasti riittää ja vaikka en nyt voi väittää että leffa ihan hirveästi pääsisi yllättämään missään niin todella hyvä leffa tämä oli ja ehdottomasti katsomisen arvoinen. Jossain vaiheessa kun on ollut sitä ongelmaa että ei oikein jaksa kaikkea katsoa ja usein jopa kännykkä vie enemmän huomiota kuin itse leffa niin tässä kyllä taas leffa piti otteessaan. Ehkä olen vaan katsonut liikaa huonoja leffoja, sillä kyllä sitten kun kyseessä on hyvä leffa niin siihen jaksaa keskittyä ihan eri tavalla. Joku kuvasi somessa juuri hyvin Kuolleet lehdet leffaa, että tarkoituksen mukainen hyppiminen eri aikakausilla tiputti leffakuplasta ulos, itsellä vähän saamaa ajatusta, että kyllä leffan pitää imaista katsoja niin hyvin leffaan sisään, että siinä ei ajattele mitään muuta ja lähinnä havahtuu todellisuuteen vasta kuin leffa päättyy. Valitettavan harvassa tälläiset leffat vaan nykyään tuntuu olevan, eli vaikka on hyviä leffoja niin juonellisesti varsin kevyitä. Tämä jossain siinä välillä. Itsellä kotona ehkä huomaa silloin kun on unohtanut ottaa leffasta kokonaan kuvia, silloin on oikeasti keskittynyt itse leffaan.
Äänistä muuten vielä sen verran, että kiva oli taas huomata että Netflixillä on halua panostaa leffoihin siinä määrin, että tässäkin leffassa ilmeisesti ihan aito 9.1.6 miksaus koska Trinnov näyttää joka kaistalle sisään tulevan ääntä. Näitä Atmos leffoja muutenkin Netflixissä riittää, ihan oikeasti aletaan olla siinä tilanteessa, että HBO.maxin maksaminen looppuu kokonaan, sieltä kun ei vaan tunnu koskaan mitään katsottavaa löytyvän ja huomaan uudelleen ja uudelleen aina lopulta päätyväni Netflixiin tai Disney Plussaan. Viikonloppuna sitten ehkä taas leffaan, siellä olisi ainakin Creator, Kiiruna ja Spede-leffaa tarjolla, saapa nähdä mihin sitä päätyy tällä kertaa. Ainiin, ja maanataina pitäisi postilaatikossa olla uusi Fast X, oiskohan siinä kalibroidun Trinnovin Premiere?
Lähde: Leffafriikki.com
