Kuten blogiani seuraavat hyvin tietävä, olen jo todella pitkään odottanut pääseväni leffateatteriin katsomaan John Wick 4 leffaa. Yhtään aikasempaa näistä leffoista en ole aikaisemmin leffateatterissa nähnyt, mutta kaikki John Wick leffat ovat kotona olleet äänien puolesta loistavia, ja leffoinakin varsin hyviä. Ykkönen ollut paras, sen jälkeen kakkonen hieman heikompi ja kolmas taas hieman parempi kakkosta. Tätä nelosta miettiessäni prosessi on ollut pitkä, ensimmäisenä toiveena oli mennä katsomaan se Finnkinon Imax saliin Itikseen, ja sinne olin jo ostamassa lippua kun tajusin hinnan olevan aivan kohtuuton. Sen jälkeen olen yrittänyt kovasti sovittaa kahta asiaa, Biorexin Prime salissa näytettävää nelososaa ja omia aikatauluja. Leffa on sen verran aikaa jo pyörinyt, että todellakaan joka päivä se ei siellä ole ollut, ja vielä harvemmin enää Primesalin Atmos laadulla. Joten nyt vihdoin aikataulut ja sali täsmäsi, joten ei muuta kuin nauttimaan huippuatmosleffasta huippusalissa.
Saavut leffateatteriin, istut mukavasti penkkiin, katsot mainokset läpi, (joissa muuten pari aika kovaa leffaa) ja sen jälkeen se tapahtuu, kahdessa sekunissa leffanautinto pilalla. Olet odottamassa Dolby Atmos demoa ja ruutuun yllättäen välähtääkin Dolby 7.1 demo!!! Siis mitä ihmettä, tulinko tosiaan katsomaan uutta John Wick elokuvaa Biorex Prime saliin Dolby 7.1 ääniraidalla?? En osaa yhtään sanoa mistä tämä johtuu, enkä siihen varmaan tule koskaan vastausta saamaan. Syy ei varmaankaan myöskään ole Biorexin päässä, mutta silti mieleeni hiipii vain yksi kysymys, Mitä hittoa nyt Biorex! Voiko syy olla siinä, että raidasta olisi levityksessä vain Imax versio, enpä usko. En vaan voi tätä asiaa ymmärtää. Eli kolme tuntia leffaa edessä, eikä edes Atmos ääniä.
No, mutta eipäs nyt olla kuitenkaan ihan niin dramaattisia, eipä tämä suuri epäkohta nyt kuitenkaan ihan koko iltaa pilannut. Leffassa minun lisäksi vain neljä muuta, eli käytännössä oma teatteri ja koko salin keskipaikka. Odotukset itse leffalle myös juonen osalta aika suuret odotukset, olihan sitä tullut tällä kertaa valmistauduttua erityisen hyvin, ja kaikki kolme aikaisempaa oli juuri tullut tätä varten kotona katsottua. Juonikuviot olivat jollain tapaa selvillä ennen leffaa, mutta silti, kyllä leffan juoni pääsi hyvässä mielessä yllätämään todella positiivisesti. Jos otetaan pois pari todella todella pitkää ja mielestäni aivan liian pitkää ja leffaa turhaan kolmetuntiseksi pitkittävää taistelukohtausta, niin leffan juoni oli todella hyvä ja mielenkiintoinen. Nämä pari kohtausta olivat toisaalta näyttäviä ja varmasti monelle tässä leffassa juuri sitä parasta antia, mutta jossain vaiheessa vaan alkaa mennä maku kun mieheen on ammuttu patalijoonan verran luoteja ja tuhansi iskuja, ja silti meno jatkuu kuin mitään ei olisi tapahtunut. Pelkästään Wickiin törmätään autolla kymmeniä kertoja leffan aikana, ja aina herra siitä vaan nousee kuin mitään ei olisi tapahtunut. Kyllä, osa koko leffan ideaa, mutta itseäni alkoi jossain vaiheessa kyllästyttämään, etenkin kun kaikki muuta hahmot ja jutut olivat leffassa niin loistavia.
Mainittakoon tosin heti kärkeen, että koko sarjan oma ehdoton suosikki sai luodista heti alussa, en tosin mainitse kuka, niin ei mene juoniopaljastusten puolelle. Katso leffa niin tiedät kuka on suosikkini. Bill Skarsgård oli itselleni uusi tuttuvuus, ja mikä rooli! Tähän rooliin olisi yhtä hyvin voitu valita Rami Malek, mutta onneksi ei ollut nimittäin tämä hieman puheeltaan Malekia muistuttava ruotsalainen oli roolissaan aivan jäätävän hyvä. Vinstonista olen tässä tykännyt myös alusta lähtien, tässä leffassa sai ehkä vieläkin normaalia isompaa roolia ja ruutuaikaa, minkä herra todellakin oli ansainnut. Tykkäsin todella paljon. Eli leffana tämä oli erittäin hyvä, voisin jopa sanoa, että näistä neljästä juonellisesti paras.
Moni varmasti sitten miettii jo tässä vaiheessa että no miten sitten ne äänet. Ja ennen kuin mennään niihin, niin sanotaan ensin, että visuaalisesti leffa oli aika näyttävä. Etenkin alkuun leffa oli todella keltainen, en tiedä oliko tarkoituksella vai säädöistä johtuvaa, mutta jotenkin tuli fiilis, että leffassa kaikki, jopa valkoinen näyttää keltaiselta. Sitten kun leffaa päästiin pidemmälle, alkoi punainen ottamaan enemmän ja enemmän valtaa. Osittain tämä varmasti johtui siitä, että leffa sijoittui suurelta osalta Japaniin, jossa nuo valot taitavat olla aika monessa paikassa läsnä. Silti, kyllähän leffa oli erityisen näyttävä ja tulee olevaan kotona äärimmäisen hyvä MadVR testi. Eikä se äänienkään osalta lopulta mikään varsinainen pettymys ollut, sikäli toki, että Atmoksena tämä kyllä aivan ehdottomasti olisi ollut vielä paljon parempi ja toivottavasti sitä sitten tulee olemaan kun leffan saa kotiin, mutta kivat äänet oli tässäkin, paljon napakkaa pauketta ja luoteja kyllä sinkoili kivasti ympäri huonetta. Bassoa oli kivasti ja nyt kun omassakin huoneessa on neljä subbaria, oli basson ehkä hieman lähempänä omaa huonetta, eli täyteliäs, mutta jotenkin agressiivisen sijaan sellainen kupla kuuntelijan ympärillä. Tätä asiaa pitää ehdottomasti tutkia vielä lisää. Ja vaikka tämän tason leffa ei millään voi ilman Atmosta saada viittä tähteä niin kyllä tälle silti voi hyvät neljä tähteä hyvin antaa. Suosittelen.
Lähde: Leffafriikki.com
