Mies ja Alaston Ase 2025 – Biorex Prime

Lähdin sitten tänään taas hieman leffailemaan ihan teatteriin asti ja tällä kertaa agendalla oli jälleen uudelleen lämmiteltyä materiaalia ja tällä kertaa vuorossa Mies ja Alaston ase saagaan uutta jatkoa. Ja heti alkuun pitää todeta, että kun istahdin penkkiin, trailerit alkoivat pyöriä lähes välittömästi, ja mainosta sieltä tuli sellaisista leffoista kuin Kyllä Isä osaa, Tron ja Nodoby. Jep, ihan hyviä leffoja varmasti kaikki ja etenkin nuo kaksi viimeistä jopa aika odotettuja, olihan ensimmäiset osat ihan huikeita ja etenkin tuota Tronia on kansa odottanut jo aika pitkään. Mutta mikäs näitä kaikkia leffoja mahtaa yhdistää? Niinpä, ennen vanhaan taisi olla tapana että leffassa esitellään tulevia leffoja samasta genrestä, eli esimerkiksi action leffaa ennen esiteltiin uusia action leffoja ja ennen komediaa tuli trailereita tulevista komedia leffoista. No, pitäisikö tästä siis tulkita, että nämä uudelleen lämmitellyt leffat ovat jo ihan oma genrensä? Ihan oikeasti nyt, ovat nämä ihan hyviä ja kiva että tehdään, mutta onko elokuva-alan ideat ja riskinottokyky nyt oikeasti näin pahassa jamassa?

Ymmärrän että rahaa tehdään sillä mikä rahaa tuo, onneksi sentään Mies ja Alaston Ase leffa vuonna 2025 ei ole tullut vain myymään vanhalla maineella, tämä nimittäin todellakin toimii ja en muista koska olisin viimeksi nauranut näin paljon leffassa. Leffa on todella laadukasta viihdettä ja vitseihin on oikeasti panostettu. Joo, varmasti on jonkin verran vanhaakin kierrätetty ja kaikki tässä ei varmasti ensimmäisellä kerralla vielä auennut, mutta silti nautin koko vajaan puolitoista tuntia enemmän kuin paljon. Niin, ja kun tosiaan kestokin on vielä tätä vanhan ajan loistava puoltatoista tuntia eikä tippaakaan enempää niin nautinto oli tällä kertaa taattu. Olen ennenkin maininnut että komedia on todella vaikea taiteenlaji ja sitä nykyään enää harvoin ulos tulee muutenkaan mistään, parodiaa vielä vähemmän, koska nyky maailma on täynnä mielensä pahoittajia ja niitä, jotka eivät vaan yksinkertaisesti ymmärrä, että maailma tarvitsee huumoria tällä hetkellä enemmän kuin koskaan ennen. Tästäkin joku aivan saletisti vielä pahoittaa mielensä, vaikka aika maltillista meno kuitenkin vielä oli.
Kaikista parasta tässä leffassa oli kuitenkin Lian Neeson. Jotenkin tuntuu että koko herran ura on jo pitkään ollut lähinnä hengityskoneiden ylläpitämää, mutta nyt osuu sitten todellinen napakymppi, eikä tämä nyt varmasti viimeiseksi jää, kuten lopussa varmasti vinkattiin hyvin suorasti. Somessa ehdin tätä jo kutsua herran parhaaksi rooliksi koskaan, johon ansiokkaasti Leffahullu jo ehti muistuttamaan, muuan elokuvista Taken ja Schidlerin Lista. No, okei, ovathan nuo ihan huikeita, mutta onhan niistä jo niin paljon aikaakin, että eihän niitä voinut edes muistaa enää. Joka tapauksessä tämä rooli no täydellinen, ja jos oli Leslie Nilsen aikaisemmissa täysin omaa luokkaansa, niin en kyllä Liam Neesonia silti laita yhtään sen alemmaksi. Tämä rooli on kuin hänelle tehty ja kun vanhan ajan toiminnat ovat alkaneet hieman hiipua miehen käsissä, niin tällä leffalla kyllä otetaan käyrä kunnon viagralla pystyasentoon vielä pitkäksi aikaa. Jos nyt saa näin leffan hengessä sanoa.

Tämän lisäksi on kyllä ihan fressiä nähdä myös Pamela Andersson nousua jälleen parrasvaloihin, ja tällä kertaa ihan oikeana näyttelijänä, vaikka tietysti tälläisessä leffassa tissien pitääkin olla esillä. Eli kyllä Pamelalla on leffassa paljon muutakin annettavaa kuin tuo kuuluisa ulkonäkö, joka toki kestää katsomista vielä näin vuosien jälkeenkin. Myös Danny Huston vetää tässä ihan viimeisen päälle roolin, jossa ei kyllä jää mitään muuta kuin naama vahvaan hymyyn. Jos siis kiinnostaa nauraa, niin nyt kipin kapin teatteriin!
Loppuun vielä pari sanaa muutenkin erittäin mielenkiintoisesta viikosta. Nimittäin, torstai aamuna herätyskello soi yöllä kello 4.00 ja oli aika siirtyä leffahuoneeseen. Mutta mitä ihmettä teen leffahuoneessa aamulla kello 4.00? No, olin saanut kutsun amerikkalaiseen Home Theater Hub-nimiseen podcastiin, joka on kohtuullisen pieni, muutaman tuhannen seuraajan tyyppien podcast, mutta sellainen, jota olen itsekin seurannut jo todella pitkään. Ei tämä nyt ollut Youtuben kannalta varmasti mikään iso juttu vielä, mutta ehkäpä se vielä jotain ovia avaa taas tulevaisuuteen. Ainakin kaikki meni todella hyvin ja tuollainen vajaa kolme tuntia lähetystä ja tunnin verran muuta höpöttelyä kulisseissa meni kuin siivillä. Yksi energiajuoma niin pysyi hereillä, mutta rehellisesti, oli kyllä niin mielenkiintoista jutustelua ja huoneeni esittelyä, että ei ollut kyllä unesta tietoakaan. Tuon voi siis käydä katsomassa kun tuolla nimellä etsii ja oma kanava kannattaa ottaa ehdottomasti myös seurantaan. Siellä on jo reilut kolme sataa seuraajaa, joten määrä on kasvanut ihan kivasti tasaista tahtia.
Lähde: Leffafriikki.com