Yksi suosikki leffagenreistäni, eli tositarinaan perustuvat draamat, jotka aika usein liittyvät jollain tapaa murhiin tai muihin järkyttäviin tekoihin. Niin tälläkin kertaa kun katsoin Netflixistä sellaisen leffan kuin What Jennifer Did. Leffa kertoo Jenniferin kotona tapahtuneesta murrosta, jonka seurauksena Jenniferin vanhemmat kuolevat. Jennifer itse selviää itse kuin ihmeen kaupalla tapahtumista silminnäkijänä hengissä, joka nyt varmasti jo kertoo otsikon ohella hyvin pitkälle sen, mistä tässä leffassa on kyse.
No, tällä kertaa leffa ei kyllä ihan monen vastaavanlaisen tasolle pääse. Leffan kerronta on aika yllätyksetöntä ja ennalta arvattavaa. Muutenkin tämä ei jotenkin oikein ole niin kiinnostava tapaus kuin esimerkiksi yksi vastaava, jonka juuri hetki sitten katsoin, tai oikeastaan siis tarkoitan tässä nyt varmaankin sitä Homicide New York-sarjaa, tai onhan näitä viime aikoina muitakin tullut katsottua. Leffa on perus amerikkalaista kerrontaa, mutta edes siinä tämän laatu ei nyt pääse ihan vastaavien normaalille tasolle. Kiva tositarina, mutta ei nyt tällä kertaa paljon enempää anna.
Muuten sitten viikon aikana onkin taas tapahtunut kaikenlaista. On ollut todellakin kiirettä, ja sen vuoksi leffoja on taas tullut katseltua harvakseltaan. Sunnuntaina oli kuitenkin hieman spessumpaa ohjelmaa ja tuli käytyä myös messuilla. Vuosaaressa oli Helsinki High-End nimellä kulkevat messut, joissa tuli vierailtua. Nimikin se jo pitkälti kertoo, eli aika paljon pienemmät messut kyseessä kuin syksyiset Hifi-messut Habitaren kyljessä, eikä näiltä messuilta mennessäkään odottanut mitään löytöjä leffahuoneen suhteen tulevan. Eli nämä messut puhtaasti kahta kanavaa, ja ihan kyllä laadukasta ja mielenkiintoista sellaista. Aika paljon kyllä oli tosin omaan makuun skaalaa, eli toisissa huoneissa ihan oikeasti viihtyi, kuin toisissa tuntui hieman olevan väärässä paikassa. Ja tämä siis ihan kaikella kunnioituksella kaikkia kohtaan, mutta tämä käynti taas kerran osoitti hyvin sitä, että vaikka kaiuttimilla olisi kuinka paljon hintaa, ei kaikkien kaiuttimien sointi vaan itseä miellytä. Säädöillä, kalibroinneilla ja akustiikalla on tietysti ihan valtava merkitys, mutta silti näiden messujen suurin anti oli taas ihan varmasti se, että se ns. oma soundi vahvistui taas huomattavasti.
Jos mietitään sitä ns. omaa tarvetta, niin leffahuone ei tarvitse tällä hetkellä yhtään mitään, ja vastaavasti olohuone, missä sitä kahta kanavaa sitten nyt ja tulevaisuudessa tässä talossa kuunnellaan, ei oikein millään anna mahdollisuutta lattiakaiuttimille, ei monestakaan syystä. Näiden messujen yhdet parhaista soundeista antoi ehdottomasti Audiokaupan Musical Fidelity-setit, mutta nämäkin suht sirot pöntöt kuitenkin jo lähtökoitaisesti omaan tarpeeseen liian iso/korkeat. Mutta kyllä, bassopää tuli kyllä todella upeasti. Mitä sitten tulee sinne pienempään kokoluokkaan, niin messujen ehdottomia helmiä löytyi sekä Ideaalin että Mareksoundin huoneista. Ideaalin huone oli todella vakuuttava, mutta siitä en osaa sanoa, että kuinka suuri tekijä oli kaiuttimilla ja kuinka suuri muulla elektroniikalla, mutta kyllä vaan pienistäkin pöntöistä voi uskomattoman hienoa ääntä saada ulos.
Mareksoundilla sitten vastaavasti tiesi mistä ääni ulos tuli, sillä kyseessä oli all-in-one tyyppinen ratkaisu, jossa striimeri, vahvistimet ja jopa subbari löytyivät kaikki yksien massiivipuisten kuorien sisältä. Eli ääni vain kännykästä suoraan boxiin ja kaikki löytyy yhdestä paikasta, ilman monia johtoja ym. Se mikä näissä hämmästytti erityisesti, oli taakse vielä mahdutettu kaksi subbaria, siis näiden periaatteessa hyllykaiuttimien taakse. Väittäisin, että aika tehokasta tilankäyttöä ja kivastihan nämä soivat! Näissä bassoa vielä enemmän kuin Ideaalin Vienna Acousticsin setissä, mutta olihan nämä Saksalaiset Dutch & Dutch merkkiset kaiuttimet aika mielenkiintoinen uusi tuttavuus.
Sellainen disclaimer tosin täytyy tähän väliin sanoa, että itse en ainakaan jaksa tuntikausia viettää messuilla ja mitään omia toiveitakaan en ole koskaan jaksanut toivoa, muilla kun varmasti on paljon enemmän ostoajatuksia ym mielessä. Muutenkin itse tulee niin paljon kuunneltua ns. taustamusiikkia, että sellaista nyt istun tähän ja kuuntelen suosikkimusiikkiani hetkiä ei usein tule. Joten, kun messuilla käy musiikkia kuuntelemassa, on hyvin paljon herran haltuun millaista musiikkia sattuu milloinkin soimaan ja näin ollen ei kovinkaan ainakaan negatiivisia palautteita ei mistään seteistä kannata antaa, eikä oma korva ja ymmärrys siihen muutenkaan riitä. Mutta sen toki voi aina sanoa, jos joku kuulostaa hyvältä, kyllä se silloin varmasti on ainakin kykyneväinen setti siihen. Niin, ja tähän vielä loppuu sellainenkin juttu, äänilähteelläkin on tietysti merkitystä, ja siksi itsekin tuli tässä avattua kuukauden ilmainen kokeilu Qobuz sovellukseen, josta hieman parempaa ääntä pitäisi omaankin settiin saada. Yleensähän itellä lähteenä toimii nykyään Youtube-Music, joka tulee ”ilmaiseksi” Youtube-premium tilauksen kanssa.
Lähde: Leffafriikki.com
