Kun Disney Plus ja Netflix ovat tauolla, pitää katsottavaa etsiä HBO-maxin puolelta. Onneksi sielläkin välillä onnistaa, eli nyt sieltä löytyi Clint Eastwoodin uusin leffa Cry Macho. Leffan alku on lupaava ja tavallaan antaa odottaa hyvinkin tavanomaista road movie typpistä tarinaa, jossa pari tyyppiä ajaa autolla, samalla kun koko Meksikon mafia paahtaa perässä. Joo, kyllähän tässäkin sitä samaa ideaa on, mutta lopulta leffa kääntyykin yllättäen lähinnä romanttiseksi draamaksi.
Tämä leffa itse asiassa piti katsoa jo muutama päivä sitten, mutta lopulta nettiongelmat kaatoivat nuo haaveet ja tähän piti palata myöhemmin. Sen verran leffa kuitenkin kiinnosti, että oli selvää, että tämä leffa on se mitä seuraavaksi katsotaan. Ja kyllähän ne Clint Eastwoodin leffat ovat aina kiinnostaneet, joten miksikäs ei. Tämäkin leffa oli hyvä ja tietysti herra itse pääosassa. Ikää alkaa olla ja se alkaa kyllä näkymään, ei pahassa, mutta hyvin rauhallisia rooleja alkaa nämä Eastwoodin omat roolit olla.
Tällä kertaa en etsinyt tippaakaan mitään ääni-ilotulista, eikä sitä siis ollut tässä leffassa odotettavissa. Silti leffa pääsi kyllä taka vasemmalta yllättämään aika positiivisesti. Leffassa oli erittäin erittäin hyvää alapään bassoa, joka oli kaunista kuunneltavaa. Muutamien kokeilujen jälkeen bassot on taas aika kivasti balanssissa ja tässä leffassa niistä nähtiin taas yksi iloinen muoto. Tämäkin leffa oli taas hyvä osoitus siitä, että hyviä ääniä voi leffoissa olla niin monenlaisia, ja tässä yksi esimerkki sellaisesta rauhallisemmasta bassonautinnosta. Eikä tässä nyt tilaäänet muutenkaan hassummat ollut. Kiva leffa rankan viikon loppusuoran häämöttäessa.
Lähde: Leffafriikki.com
