The Walt Disney Company: 100 vuotta taikaa

Ennen Mikki Hiirtä: 1923-1928

Alice Comedies -lyhytelokuvat johtivat lisätyöhön, Julius-kissa nimiseen uuteen hahmoon. Samalla Disneyn veljekset tulivat tunnetuiksi laadukkaasta ja sydämellisestä tarinankerronnasta. Nuoret, kunnianhimoiset veljekset ja heidän aloitteleva studionsa, joka myöhemmin nimettiin Walt Disney Studioksi, saivatkin pian suurimman projektinsa. Kyseessä oli sopimus Universal Picturesin kanssa lyhytelokuvista, joissa esiintyi Osku-niminen pitkäkorvainen sankari (Oswald the Lucky Rabbit). Osku Kani sai ensi-iltansa vuonna 1927 ja oli pian tarpeeksi suosittu innoittaakseen omat merkkituotteensa.

Seuraavana vuonna Walt ja hänen vaimonsa Lillian lähtivät junalla New Yorkiin neuvottelemaan Oskun sopimusta uudelleen. Lopulta he joutuivat lähtemään kotimatkalle ilman sopimusta ja hahmoa. Oswald the Lucky Rabbit -elokuvan oikeudet kuuluivat Universalille, ja sarjan tuottaja Charles Mintz kieltäytyi tarjoamasta Waltille kohtuullisia ehtoja sopimuksen uusimiseksi. Walt on myöhemmin kertonut, että hän keksi hiirihahmon Oskun tilalle junassa paluumatkalla Los Angelesiin. Kyseessä oli ilkikurinen ja rakastettava hahmo, jonka nimeksi hän harkitsi Mortimeria. Waltin vaimon Lillyn mielestä Mortimer oli kauhea nimi ja hän ehdotti, että hahmo nimettäisiin Mickeyksi.

Mikki Hiiri pelastaa: 1928-1937

Yleisö tapasi ja ihastui ensimmäisen kerran Mikki Hiireen Höyrylaiva Villessä (Steamboat Willie) vuonna 1928, joka teki historiaa maailman ensimmäisenä piirrettynä elokuvana, jossa oli täysin synkronoitu ääni. Mikki Hiirestä tuli nopeasti kansallinen ja jopa kansainvälinen ilmiö, jota seurasi animoituja lyhytelokuvia, sarjakuvia ja tuotteita. Minni Hiiri oli mukana Mikin seikkailuissa alusta alkaen, ja pian hän sai uusia kumppanihahmoja. Näihin lukeutuivat vuonna 1930 koira, joka nimettiin myöhemmin Plutoksi, hölmö ja koominen Hessu vuonna 1932 sekä ärhäkkä Aku Ankka vuonna 1934. Walt sai lisäksi Oscar®-palkinnon Mikki Hiiren luomisesta.

Synkronoidun äänen käytön jälkeen Disney jatkoi animaatiotaiteen edistämistä esittelemällä kolminauhaisen Technicolor-prosessin Kukkia ja puita (Flowers and Trees) -animaatiossa vuonna 1932. Tämä Silly Symphony -sarjan ensimmäinen osa ansaitsi Waltille toisen Oscar-palkinnon, jota seurasi kolmas vuonna 1933 Kolme pientä porsasta (Three Little Pigs) -animaatiosta. (Waltilla oli lopulta yhteensä 32 henkilökohtaista Oscar-voittoa, joka on edelleen ennätys). Suosittu lyhytelokuva sisälsi myös yhtiön ensimmäisen hittikappaleen, “Who’s Afraid of the Big Bad Wolf?”, jonka moni suosittu muusikko on äänittänyt ja jonka nuotit vietiin käsistä. Seuraava virstanpylväs Disneyn pyrkimyksissä edistää teknologiaa tarinankerronnan välineenä nähtiin vuonna 1937, jolloin The Old Mill julkaistiin. Kyseessä on ensimmäinen lyhytelokuva, jossa hyödynnettiin monitasokameraa, joka loi kuvaan tuntumaa syvyydestä. Tämä oli välttämätön kokeilu Waltin seuraavan suuren projektin mahdollistamiseksi.

Elokuvia ja taistelua: 1937-1954

Disney vei animaatiota eteenpäin suurin harppauksin julkaistessaan joulukuussa 1937 Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvan. Kyseessä oli ensimmäinen täyspitkä animaatioelokuva, jota työstettiin yli kolmen vuoden ajan. Roy oli kamppaillut pitääkseen yhä kalliimmaksi muuttuneen hankkeen rahoitettuna. Samalla monet Hollywoodissa pitivät projektia hulluna ja odottivat sen tuhoavan yhtiön. Elokuvasta tuli kuitenkin ennennäkemätön menestys, joka johti studion uuteen liiketoimintaan: täyspitkien elokuvien luomiseen.

Pinokkio, Fantasia ja Dumbo seurasivat pian perässä, ja Bambi oli tuotannossa viisi vuotta ennen julkaisuaan vuonna 1942.

Toinen maailmansota häiritsi tuotantoa, ja yritys teki osansa sotatilanteessa historiallisella Victory Through Air Power -elokuvalla, lyhyillä koulutuselokuvilla ja monilla muilla panostuksilla. Esimerkiksi studiotilojen käyttö sotilasajoneuvojen huoltoon ja ammusten varastointiin sallittiin. Samalla pieni animaattoreiden ryhmä jatkoi työskentelyä viihdyttävien lyhytelokuvien ja antologiaelokuvien parissa.

Sodan jälkeen studio palasi tekemään täyspitkiä elokuvia, luoden nopealla tahdilla Tuhkimo (1950), Liisa ihmemaassa (1951) ja Peter Pan (1953) -klassikkoelokuvat. Samaan aikaan studio laajensi toimintaansa entistä enemmän live-action-elokuviin, kuten rajoja rikkoviin True-Life Adventures -dokumentteihin – alkaen Oscar®-palkitusta Seal Islandista – ja käsikirjoitettuihin elokuviin, joihin lukeutuvat Treasure Island, Swiss Family Robinson ja palkittu hittielokuva: 20,000 Leagues Under the Sea.

Tämä on Disneyn maa: 1955-1966

Disneyland avattiin 17. heinäkuuta 1955 vajaan vuoden rakentamisen ja Waltin vuosikymmenten haaveilun jälkeen. Se oli maailman ensimmäinen teemapuisto ja jälleen yksi “Disneyn hullutus”, joka iski maailmanlaajuiseen yleisöön. Toisin kuin tavallisten huvipuistojen geneeriset laitteet, Disneyland tarjosi “nähtävyyksiä”, joissa kerrottiin tarinoita pelkän jännityksen sijaan. Taiteilijoita, jotka suunnittelivat puiston jalkakäytävineen, linnan torneineen, kauppoineen ja nähtävyyksineen, alettiin pian kutsua nimellä “Imagineers”.

Samaan aikaan Disney laajensi televisioon, jota muut Hollywoodin studiot pitivät vihollisena. Televisiosarja Disneyland (myöhemmin Disneyn ihmeellinen maailma, muiden nimikkeiden ohella) debytoi vuonna 1954. Ohjelma esitteli miljoonille katsojille Disneylandia myöhemmin määrittäviä käsitteitä, kuten Frontierland, Fantasyland, Tomorrowland ja Adventureland. Lisäksi se loi oman valtakunnallisen villityksen, jonka keskipisteenä oli Davy Crockett -hahmo turkislakkeineen. Ohjelma teki myös joka viikko juontajana toimineesta Walt Disneystä yhden kansakunnan suosituimmista, rakastetuimmista ja tunnetuimmista julkkiksista. Muut suositut televisio-ohjelmat, kuten Mickey Mouse Club ja Zorro, seurasivat pian perässä.

Puisto oli välitön menestys. Laajennuksia ja lisäyksiä seurasi nopeasti, mukaan lukien ikoninen monorail ja Matterhorn-vuoristorata vuonna 1959 sekä vuonna 1963 Walt Disney’s Enchanted Tiki Room, jossa oli elävän näköisiä puhuvia lintuja ja taianomaisia laulavia kukkia. Walt ja Imagineers-taiteilijat käänsivät sitten huomionsa itään, kohti vuosien 1964-1965 New Yorkin maailmannäyttelyä. Tapahtumassa he loivat neljä taiteellisinta, mukaansatempaavinta ja suosituinta nähtävyyttä, kuten “It’s a small world”, joka keräsi miljoonia dollareita UNICEFille. Tiki Room -menestyksen pohjalta Imagineers-ryhmä loi myös hyperrealistisen robottimaisen hahmon Great Moments with Mr. Lincoln -nähtävyyteen, joka oli Illinois’n osavaltion paviljongin keskiössä. Samalla he kehittivät huippuunsa jälleen yhden tieteeseen ja teknologiaan perustuvan taidemuodon, jota kutsuttiin nimellä Audio-Animatronics®.

Tällä ajanjaksolla syntyi myös kenties kaikkein rakastetuin live-action-elokuva yhtiön ensimmäiseltä vuosisadalta: Maija Poppanen. Elokuva muutti joukon suosittuja englantilaisia lastentarinoita Oscar-palkituksi musikaaliksi, jonka unohtumattomien laulujen takana olivat Disney-legendat Richard ja Robert Sherman. Shermanin veljekset olivat Waltin suosikkisäveltäjiä ja kirjoittivat yli 200 laulua 27:ään Disney-elokuvaan 13 vuoden aikana, ja teemapuisto-nähtävyyksiin kuten “It’s a small world”. Maija Poppasen jälkeen veljekset sävelsivät musiikkia toiseen pitkäikäiseen viihdesarjaan, kun A. A. Milnen rakastetut Nalle Puh -tarinat ja -hahmot liittyivät Disney-perheeseen. Ensimmäinen Nalle Puh -animaatio, Winnie the Pooh and the Honey Tree, ilmestyi helmikuussa 1966. Vain 10 kuukautta myöhemmin, 15. joulukuuta 1966, Walt Disney kuoli 65-vuotiaana.

WALTIN JÄLKEEN:

Floridaan ja pidemmällekin: 1967-1988

Walt Disney oli aloittanut “Florida-projektin” 1960-luvun alussa keinona laajentaa Disneylandia koskevia tavoitteitaan. Noin 18 kuukauden aikana Disney oli kaikessa hiljaisuudessa ostanut yli 4 800 hehtaaria enimmäkseen rakentamatonta maata Keski-Floridasta, ja Walt ja Roy julkistivat projektin vuoden 1965 lopulla. Waltin kuoltua Roy, joka oli tuolloin 70-vuotias, lykkäsi eläkkeelle jäämistään saattaakseen massiivisen lomakeskussuunnitelman valmiiksi. Veljensä kunniaksi Roy vaati, että rakennusprojektin nimi olisi Walt Disney World. Vain muutama kuukausi Magic Kingdomin lokakuun 1971 avajaisten jälkeen myös Roy menehtyi. Uusi teemapuisto oli suurempi ja hieman erilainen versio Disneylandista ja siitä tuli vieraiden keskuudessa suuri menestys. Walt Disney Worldin myötä Disney laajensi toimintaansa hotelleihin, golfkenttiin ja moneen muuhun. Yhtiö toimi ensimmäistä kertaa ilman kummankaan Disney-veljeksen johtoa. Sen sijaan yhtiön johdossa olivat Disney-legendat Donn Tatum (hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja) ja Card Walker (varatoimitusjohtaja). Viimeinen animaatioelokuva, jonka Walt näki melkein valmiina, oli Viidakkokirja (1967). Sitä seurasivat useat koko perheen klassikot – live-action-elokuvista (Riemukupla) animaatioihin (Robin Hood) sekä molempien menetelmien yhdistelmään (Hokkus pokkus taikaluudalla).

Toinen johtajanvaihdos tapahtui vuonna 1980, kun Walkerista tuli hallituksen puheenjohtaja ja Walt Disneyn vävystä Ron W. Milleristä ensin varatoimitusjohtaja ja myöhemmin toimitusjohtaja vuonna 1983. Kotivideobuumi oli juuri alkamassa, ja Disney julkaisi ilmiömäisen menestyksekkään VHS-julkaisujen sarjansa ensimmäisen osan, Dumbon, vuonna 1981. Kaksi vuotta myöhemmin alkoi toinen kotilevityksen aluevaltaus: Disney Channel antoi esimakua tulevien vuosikymmenien innovaatioista sisällön toimittamisessa suoraan kuluttajien olohuoneisiin. Waltin perintö sai suoraa jatkoa, kun EPCOT Center -teemapuisto avasi ovensa vuonna 1982. Vuotta myöhemmin avautui Tokion Disneyland, yhtiön ensimmäinen kansainvälinen teemapuisto, yhteistyössä Oriental Land Companyn kanssa.

Vuonna 1984 Michael Eisner siirtyi toimitusjohtajaksi ja Disney-legenda Frank G. Wells varapuheenjohtajaksi sekä operatiiviseksi johtajaksi. Uusi johto sitoutui yhtiön perinteisiin vahvuuksiin: animaatioihin (Basil Hiiri – Mestarietsivä), elokuviin (Kuka viritti ansan, Roger Rabbit?) ja teemapuistoihin (Star Tours aloitti vuonna 1987). Samalla Disney panosti uudempiin liiketoimintoihin, kuten vähittäiskauppaan (ensimmäinen Disney Store avattiin vuonna 1987), kotivideojulkaisuihin ja televisioon. Yhtiö alkoi myös valmistaa animaatioita sekä live-action-sarjoja televisioon, alkaen Touchstone Televisionin Tyttökullat-sarjasta vuonna 1985. Lisäksi Eisner ja Wells solmivat sopimuksen Ranskan hallituksen kanssa Disneyn ensimmäisen Eurooppalaisen teemapuiston rakentamisesta.

Uusi kulta-aika: 1989-2004

Yhtiön tekemä työ, jonka tarkoituksena oli herätellä perinteisiä liiketoimintoja uuteen kukoistukseen, kantoi monin tavoin hedelmää vuonna 1989. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla avattiin Disney-MGM Studios (nykyisin Disney’s Hollywood Studios), sekä Walt Disney World Resortissa sijaitsevat Pleasure Island ja Typhoon Lagoon. Marraskuussa taas ilmestyi Pieni merenneito, joka oli Walt Disney Feature Animationille (nyt Walt Disney Animation Studios) voittoisa paluu satumaiseen tarinankerrontaan. Elokuvan julkaisu tapahtui Roy E. Disneyn pojan, eli Disney-legenda Roy O. Disneyn, toimiessa divisioonan puheenjohtajana. Elokuva oli yleisön mieleen ja esitteli kansalle Disney-legendojen Howard Ashmanin ja Alan Menkenin lauluntekijätiimin. Kaunotar ja hirviö julkaistiin vuonna 1991, ja sille myönnettiin animaatioelokuvana kaikkien aikojen ensimmäinen parhaan elokuvan Oscar-ehdokkuus. Molemmat elokuvat hyödynsivät jonkin verran tietokoneanimaatiota, ja vuonna 1991 Disney allekirjoitti levityssopimuksen pienen Pixar-nimisen CGI-tuotantoyhtiön kanssa. Seuraavana vuonna Euro Disneyland, myöhemmin Disneyland Paris, avattiin, ja viimeinen Ashmanin sanoittama elokuva Aladdin julkaistiin.

Vuosi 1994 toi mukanaan suru-uutisen yhtiön johtajan Frank Wellsin kuolemasta. Toiminta kuitenkin jatkui Walt Disney Feature Animationin suurimmalla hitillä: Leijonakuninkaasta tuli kaikkien aikojen tuottoisin animaatioelokuva ja vuoden suosituin elokuva. Sitä seurasi seuraavana vuonna Disneyn ja Pixarin uraauurtava CGI-elokuva Toy Story, joka oli yllätysmenestys ja kipusi vuoden 1995 lipputulotilastojen kärkeen. Pixarin menestys vain kasvoi elokuva elokuvalta. Sen käsialaa olivat esimerkiksi Monsterit Oy, Nemoa etsimässä ja monet muut rakastetut animaatioelokuvat. Samaan aikaan Kaunottaresta ja hirviöstä tuli ensimmäinen animaatioelokuva, joka muovaantui hittimusikaaliksi Broadwaylle. Perässä seurasi pian Leijonakuningas, joka voitti kuusi Tony Awards® -palkintoa. Yhtiön kasvussa nähtiin merkittävä virstanpylväs vuonna 1995 Capital Cities/ABC -yhtiön oston muodossa. Kauppaan kuului kanava, joka oli ensimmäistä kertaa isännöinyt Disneyland-televisiosarjaa vuosikymmeniä aiemmin, sekä johtava kaapelitelevisio-urheilukanava ESPN. Laajentuminen saavutti toisen huippunsa vuonna 1998 neljännen teemapuiston myötä, kun Disney’s Animal Kingdom avattiin Walt Disney World Resortissa. Yhtiö myös käynnisti Disney Cruise Line -risteilylinjan (jonka alus on Disney Magic). Kaksi uutta teemapuistoa avattiin vuonna 2001: Disney California Adventure Anaheimissa ja Tokyo DisneySea Japanissa. Vuonna 2004 Muppetit, jotka olivat jo tuttuja Disney-vieraille suositusta Muppet*Vision 3D -teemapuistonähtävyydestä, liittyivät osaksi Disney-perhettä.

Kohti ääretöntä ja sen yli: 2005-2022

Kun Bob Igeristä tuli toimitusjohtaja vuonna 2005, hän ilmoitti yhtiölle kolme painopistealuetta: luovuuden edistäminen parhaiden immateriaalioikeuksien kehittämisen ja hankinnan kautta, teknologisten innovaatioiden eturintamassa pysyminen sekä kansainvälisen laajentumisen vauhdittaminen. Iger astui virkaan vain viikkoja sen jälkeen, kun yksi merkittävä esimerkki yhtiön kansainvälisestä visiosta oli toteutunut: Hongkongin Disneylandin avaaminen. Seuraavana vuonna Iger toteutti suunnitelmansa parhaiden immateriaalioikeuksien hankinnasta ostamalla Pixar Animation Studiosin.

Pixar julkaisi pian kaupan jälkeen menestyselokuvansa Autot ja Rottatouille. Disneyn omat nimikkeet olivat myös nousussa: menestystä keräsivät esimerkiksi High School Musical Disney Channelilla ja Pirates of the Caribbean: Kuolleen miehen kirstu, joka nähtiin elokuvateattereissa vuonna 2006. Jälkimmäinen oli yhtiön eniten tuottanut live-action-elokuva, kunnes sen ohitti vuonna 2017 julkaistu Kaunotar ja hirviö. Kuolleen miehen kirstu oli toinen osa menestyneessä Pirates of the Caribbean -sarjassa, ja sitä seurasi kolme lisää.

Vuonna 2009 yhtiö lanseerasi D23: The Official Disney Fan Club -faniklubin, jonka tarkoituksena oli tarjota Disneyn uskollisimmille vieraille eksklusiivista sisältöä ja uskomattomia kokemuksia. Näihin lukeutuivat ensimmäinen D23 Expo, josta on tullut joka toinen vuosi järjestettävä massiivinen kongressi. Se sisältää yhtiön julkistuksia, julkkisten esiintymisiä ja elämyksellisiä paviljonkeja, joihin fanit voivat tutustua. Samana vuonna Disney hankki osuuden kaksi vuotta vanhasta Hulusta, joka loi pohjan yhä enemmän suoratoisto- ja tilauspalveluihin keskittyvälle tulevaisuudelle. Iger jatkoi yhtiön nimike- ja sarjaoikeuksien valikoiman laajentamista Marvel Entertainmentin ostolla vuonna 2009 sekä Lucasfilmin ostolla vuonna 2012. Marvel-kauppa tehtiin pian Iron Man -elokuvan jälkeen, joka aloitti Marvel Cinematic Universe -elokuvauniversumin. MCU:sta tulisi sarja toisiinsa kytkeytyviä elokuvia, jotka päätyivätkin hallitsemaan tulevien vuosien lipunmyyntitilastoja. 

Kolmannen aasialaisen teemapuistokohteen Shangai Disneylandin avautuessa vuonna 2016, Walt Disney Imagineering asetti uudet standardit teemapuistojen suunnittelulle ja rakentamiselle sekä uuden teknologian hyödyntämiselle puiston hiilijalanjäljen pienentämiseksi. 

Seuraavana vuonna avattiin Pandora – The World of Avatar -kohde Disney’s Animal Kingdom -puistossa. Se luotiin yhteistyössä Lightstorm Entertainmentin ja sen perustajan James Cameronin kanssa. Pandora oli yhtiön toinen yhteen nimikkeeseen keskittynyt “teemamaa”, ensimmäisen ollessa Disney California Adventure -puistossa sijaitseva Cars Land (2012). Suurin osa 20th Century Fox -studion immateriaalioikeuksista siirtyi Disneyn omistukseen vuonna 2019. Studiosta, joka oli julkaissut muun muassa Avatarin, kuusi Star Wars -elokuvaa sekä klassikkoelokuvia kuten Vihan hedelmät ja Titanic, tuli kaupan myötä 20th Century Studios. Odotettu suoratoistopalvelu Disney+ lanseerattiin myöhemmin samana vuonna. Se menestyi välittömästi laajalla sisältövalikoimallaan, johon lukeutui alkuperäisiä sarjoja, kuten Lucasfilmin The Mandalorian ja Pixarin Kahveli kysyy, sekä Walt Disney Animation Studiosin viimeaikaisia menestyselokuvia, kuten Frozen 2 ja Zootopia. Vuonna 2020 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Bob Chapek, joka lupasi keskittyä seuraaviin asioihin: parhaaseen tarinankerrontaan, uusimpaan tekniikkaan ja ihanteelliseen vieraskokemukseen.