Blogit

helmikuun elokuvahahmo: Jim Hawkins

 Idea kuukausittain tehtävästä hahmoanalyysistä on pyörinyt päässäni blogin ensimmäisestä vuodesta lähtien, mutta jotenkin se on silti jäänyt toteuttamatta syystä tai toisesta. Viime vuosi tosin ei olisi ollut sille otollinen muutenkaan, kun blogi piti läpi vuoden melkoista hiljaiseloa ylioppilaskirjoitusteni ja myöhemmin työelämään totutteluni vuoksi. Saa nähdä kuinka tänä vuonna käy, mutta aina voi yrittää. Kaikki postaukset eivät tule olemaan yhtä pitkiä kuin tämä, mutta tällä kertaa satuin innostumaan hieman liikaa… Lisäksi sivuhahmoista on todennäköisesti vähemmän materiaalia, jonka vuoksi heistä saattaa tulla päähenkilöitä vähemmän tekstiä.

 Huom. Postaus vilisee spoilereita, joten ethän lue tekstiä, mikäli Aarreplaneetta on vielä katsomatta! 

 

 

 Jim Hawkins

elokuvat: Aarreplaneetta (2002) (eng. Treasure Planet)

lue elokuvan arvostelu tästä

Jim on ensinäkemältä melko perinteinen 15-vuotias. Hän on riskinottaja ja kapinoija, mikä näkyy esimerkiksi siinä, kuinka hahmo on hurjasteluillaan päätynyt useampaan otteeseen tekemisiin poliisien kanssa. Jim on kuitenkin myös älykäs, ja hän keksiikin elokuvassa moneen otteeseen ratkaisuja vastaan tuleviin haasteisiin ennen kuin muut ovat ehtineet edes alkaa miettiä asiaa. Jim vaikuttaa introvertiltä, sillä tämä viettää kotonaan mielellään lautaillen itsekseen ympäri kotikyliä, ja lisäksi hän vaikuttaa väsyvän muiden seurassa. (Tosin onko se ihme, jos tämä väsyy nopeasti jatkuvasti höpöttävän, muistinsa menettäneen B.E.N-robotin kanssa.) Jimin itsetunto on erityisesti elokuvan alussa melko pohjalla, kun tämä tuntee jatkuvasti tuottavansa pettymyksen äidilleen, eikä tälle koskaan selvinnyt, miksi hänen isänsä jätti perheensä Jimin ollessa nuori. Toisaalta pojasta löytyy kuitenkin nopeasti määrätietoisuutta, kun tämä saa käsiinsä Aarreplaneetalle johtavan kartan, ja tarjolle tulee seikkailu, jota hän ei mistään hinnasta aio jättää väliin.

Suhteet & hahmokehitys
Sarah Hawkins
Jimin ja tämän äidin Sarah Hawkinsin suhde on päässyt melko myrskyisäksi. Jim ei haluaisi tuottaa pettymystä, mutta joutuu helposti ongelmiin, mikä tuottaa tämän äidille huolta. Jim ei myöskään aina koe tulevansa ymmärretyksi, kun tämän äiti yrittää asettaa pojalleen rajoja. Molempien hahmojen näkökulmaa on helppo ymmärtää, mikä tekee ihmissuhteesta monimutkaisen. Toisaalta kapinoiminen viittaa myös siihen, että Jim uskaltaa äitinsä seurassa näyttää kaikki persoonallisuudenpiirteensä, eikä tämän tarvitse esittää jatkuvasti täydellistä tai hyväntuulista. 
 
Jimin saadessaan käsiinsä aarrekartan ja halutessa lähteä seikkailulle Sarah ei ymmärrettävästi ole innoissaan ajatuksesta. Lopulta Jim pääsee toki lähtemään. Vaikka Sarah ei ole itse aarrejahtiseikkailulla mukana, elokuvassa tulee kuitenkin usein ilmi se, kuinka Jim välittää äidistään. Erityisesti tämä ilmenee siinä, kuinka Jim haluaa Aarreplaneetan kalleuksilla ensisijaisesti auttaa äitiään ja parantaa heidän taloudellista tilannettaan. Elokuvan lopussa on myös koskettavaa, kuinka hyvin Jim näyttää tulevan äitinsä kanssa juttuun, ja kuinka ylpeä Sarah vihdoin näyttää olevan pojastaan.

Dr. Delbert Doppler
 
Delbert vierailee Jimin äidin Sarahin ravintolassa usein, ja tämä on ystävystynyt ajan saatossa Sarahin kanssa syvemmin, toimien tukena esimerkiksi kapinoivan Jimin suhteen. Aluksi Jim vaikuttaa melko välinpitämättömältä Delbertiä kohtaan. Hän ei juuri puhu tälle, mutta ei toisaalta myöskään erityisemmin häiriinny tästä. Jimin löytäessä Aarrekartan Delbert innostuu kuitenkin seikkailulle lähdöstä yhtä paljon kuin Jim. Delbert auttaa Jimiä ylipuhumaan äitinsä päästämään pojan seikkailulle, ja tämän jälkeen Jim pitääkin Delbertistä ainakin hieman enemmän kiitollisuudenvelassa, vaikka ajoittain tämän häsellys meinaakin käydä pojan hermoille matkan alkaessa. 
Itse aarrejahdin aikana Jim vaikuttaa viettävän aikaa vaihtelevasti enemmän matkalla tapaamansa robotin B.E.N:in tai laivalla tapaamansa John Silverin ja tämän lemmikin Morphin kanssa, kun Delbert taas viihtyy hyvin kapteeni Amelian kanssa. Jimin hahmokehitys näkyy kuitenkin elokuvan loppupuolella myös Delbertin suhteen, sillä tämä ei vaikuta lainkaan ärsyyntyneeltä tämän suhteen. Vaikka yhteisiä hetkiä näiltä kahdelta löytyy elokuvan loppupuolella yllättävän vähän, voin vain kuvitella heidät täydentämässä tarinoitansa ja puhumassa toistensa päälle kertoessaan Sarahille seikkailustaan. 
 

John Silver:
 
John Silverin ja Jimin ihmissuhde on ylivoimaisesti elokuvan kiinnostavin, ja se tuntuukin olevan koko Aarreplaneetan voima. Jimin ensivaikutelma Silveristä ei ymmärrettävästi ole erityisen hehkeä, sillä hän kuulee elokuvan alussa varoituksen ahneesta kyborgiroistosta saadessaan käsiinsä aarrekartan. 
 
Laivalla Jim määrätään auttamaan Silveriä, ja Jim ärsyyntyy nopeasti tämän pomotteluun ja loputomiin töihin.Vaikka Jimin kapinallisen luonteen vuoksi toisin voisi luulla, hän ei kuitenkaan yritä luistaa töistä tai tee töitä huonosti, vaan hän on todellisuudessa hyvin ahkera ja tunnollinen. Silverin pelastaessa Jimin tätä uhkailevan Scroopin kynsistä Jim alkaa myös arvostaa Silveriä hieman enemmän. Tapahtuman jälkeen hän tuleekin paljastaneeksi Silverille sen, ettei tämän isä ole ollut juurikaan hänen elämässään, jolloin myös Silver alkaa ymmärtää poikaa paremmin. Jim uskaltaa useampaan otteeseen paljastaa Silverille haavoittuvaisemman puolensa, mikä kasvattaa heidän välistä sidettään. Kenellekään muulle hahmolle Jim ei asiasta elokuvassa puhu. 
 
Jimin suhde Silveriin ei kuitenkaan ole pelkästään lämmin ja hyväntuulinen. Silverillä on elokuvassa alusta asti oma lehmä ojassa tämän suunnitellessa aarteen haalimista itselleen ja laivan valtaamista omille joukoilleen. Silver myös perustelee joukoilleen välittävää suhtautumistaan Jimiä kohtaan sillä, että kaikki on osa tämän suunnitelmaa saada aarre ilman häiriötekijöitä, mikä tietysti romuttaa Jimin kokonaan, joka on jatkuvasti elänyt siinä uskossa, että on aiheuttanut koko elämänsä perheelleen pelkkää harmia. Kaksikko ajautuu siis olemaan myös toistensa pahimmat viholliset, kun molemmat kilpailevat aarteesta haluamatta antaa siitä palaakaan toiselle osapuolelle. 
Lopulta Silver ja Jim kuitenkin palaavat hyviin väleihin ja Jimille paljastuu, etteivät Silverin rohkaisevat sanat olekaan olleet täysin pelkkää esitystä. Kaksikko päätyy yhdistämään voimansa aarteen saamiseksi, ja vaikka tähänkin päätökseen ajaudutaan alunperin melko sotaisissa tunnelmissa, niin ainakin itsestäni tuntuu siltä, että todellisuudessa sekä Silver että Jim olivat tyytyväisiä, että pääsivät seikkailun päämäärään yhdessä. Viimeistään Silverin päättäessä pelastaa Jimin suuren aarteen nappaamisen ja samalla koko elämänsä kestäneen unelman toteuttamisen sijaan, Jim antaa Silverin puheet anteeksi ja ymmärtää tämän aidosti välittävän hänestä. 
Elokuvan lopussa Silverin lähtiessä takaisin etsimään aarteita, tämä vaikuttaa toimineen Jimille esikuvana sanoillaan ja neuvoillaan. On myös kaunis yksityiskohta, kuinka elokuvassa nähdään “Im still here:n” soidessa kohtaus, jossa Silver on lähdössä seilaamaan avaruuteen itsekseen, ja Jim luulee jäävänsä yksin laivaan. Jimin ilme synkkenee, ja tämä yhdistää hetken lapsuuteensa, kun tämän isä lähti ja Jim jäi yksin satamaan. Elokuvan lopussa Silverin tehdessä lähtöä Jim kuitenkin hyväksyy asian, ja avaa Silverille portit tämän uutta seikkailua varten. Silver on ehkäpä suurin tekijä Jimin hahmokehityksessä. Hän oppii Silverin ansiosta näkemään itsensä paremmalla tavalla, olemaan varmempi omista päätöksistään ja hän tuntuu myös ymmärtävän, että vaikka ihmiset lähtevät, se ei aina tarkoita, etteivätkö he välittäisi.
 
Jimissä yhteisiä piirteitä itseni kanssa ovat tämän oman tilan tarve ja erityisesti teini-iän heikohko itsetunto. Eniten pidän hahmosta kuitenkin yksinkertaisesti tämän mielenkiintoisen elämäntarinan ja selkeän kehityksen vuoksi. Hahmo vaikuttaa käsittelevän seikkailunsa aikana paljon menneisyyteensä liittyvää painolastia, ja lopussa esiintyvästä iloisesta Jimistä huomaa selkeän muutoksen elokuvan alussa nähtävään, toivottomuudessa rämpivään Jimiin. Tylsimpiä päähenkilöitä ovat usein ne täydelliset hahmot, joissa ei yksinkertaisesti edes ole mitään kehitettävää. Jim on kuitenkin todella mielenkiintoinen ja moniuloitteinen hahmo, minkä vuoksi koko Aarreplaneetan seikkailua on ilo seurata juuri hänen näkökulmastaan.
Ihailtavia piirteitä hahmossa ovat tämän tunnollisuus, rohkeus ja kyky selvitä vastoinkäymisistä. Kuten aiemmin mainitsin, Jim haluaa tehdä työnsä hyvin ja huolellisesti, vaikka kapinahenkinen ensivaikutelma saattaisi vaikuttaa muulta. Rohkeutta hahmolta taas löytyy läpi elokuvan, sillä tämä tuntuu suorastaan janoavan seikkailua ja adrenaliinin virtausta vaarojen uhatessa. Tosin ajoittain kuljetaan hieman myös uhkarohkeuden puolella. On myös hienoa, kuinka Jim on lopulta säilyttänyt hyväntahtoisuutensa ja huolehtivaisuutensa synkästä menneisyydestä ja tietämättömyyden varjossa elämisestä huolimatta. Tämä huomataan esimerkiksi kohtauksessa, jossa Jim tapaa B.E.N:in, eikä lopulta halua jättää tätä yksin vaan suostuu ottamaan muistinsa kanssa kamppailevan robotin mukaan seikkailulleen.
Tulen todennäköisesti olemaan loppuelämäni katkera Aarreplaneetan huonosta menestyksestä, joka johti myös sen jatko-osan peruuntumiseen. Vaikka Disneyn jatko-osat harvemmin ovat erityisen kehuttavia, olisin ehdottomasti halunnut tietää Jimin isästä enemmän ja saada ehkäpä jopa tietää syyn tämän lähdölle. Lisäksi olisi tietysti ollut mielenkiintoista nähdä, millainen Jim olisi itse elokuvassa ollut Aarreplaneetan tapahtumien muokattua hänestä rohkeamman ja määrätietoisemman ihmisen, tai ehkäpä todistaa Silverin ja Jimin uudelleenkohtaaminen. Onneksi hahmo pääsee kuitenkin loistamaan edes tässä yhdessä elokuvassa aidosti, ja hänestä on tarinassa osattu ottaa kaikki irti!
Look at you! Glowing like a solar fire. You're something special, Jim. You're gonna rattle the stars, you are! 
 
– John Silver Jimille

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Elokuvien lumoissa

Blogi ja Instagram Elokuvien lumoissa (@elokuvienlumoissa) Olen 20-vuotias elokuvaharrastelija. Blogin pääpaino on ollut viime vuodet animaatioelokuvien arvosteluissa, erityisesti Disneyn, Pixarin ja studio Ghiblin tuotoksissa. Lisäksi pyrin täyttämään Instagramia esimerkiksi erilaisilla kyseilyillä, ja tykkään myös blogin puolella kokeilla ajoittain uusia genrejä!

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Vilkaise myös
Close
Back to top button