Blogit

arvostelussa: Soul – Sielun syövereissä (2020)

Tämä elokuvavuosi on ollut useimmille elokuvayhtiöille varsin poikkeava. Monien elokuvien ensi-iltaa on siirretty ensi vuodelle, ja esimerkiksi itse kävin elokuvateatterissa vain kerran. Disney on kuitenkin päätynyt ratkaisuun laittaa uudet elokuvansa suoraan yhtiön suoratoistopalveluun. Näin tapahtui myös Pixarin tämän vuoden uutuselokuvalle Soul – Sielun syövereissä, joka julkaistiin joulupäivänä 25.12.

Näin itse elokuvan trailerin viime vuoden lopulla tutkiessani tämän vuoden elokuvatrajontaa. Traileri ei sen suuremmin herättänyt kiinnostustani, mutta halusin kuitenkin ehdottomasti nähdä elokuvan, onhan kyseesä pettämätön Pixar. Trailerin perusteella minua kuitenkin pelotti, onko elokuva liian samankaltainen Pixarin aiemman menestyselokuvan Inside Out – Mielen sopukoissa kanssa, sillä nähdessäni elokuvan pikkuoliot en voinut olla vertaamatta ideaa Inside Outin tunnehahmoihin.

***

Jazz-musiikkia rakastava Joe Gardner on lähellä saavuttaa unelmansa, kun hänelle tarjoutuu tilaisuus soittaa ja esiintyä bändissä pianistina. Matka kuitenkin katkeaa, kun hän kuolee puhuessaan innostuneena puhelimeen ja astuessaan huolimattomasti kaivoon. Joe ei halua vielä kuolla, ja hänen sielunsa onnistuukin poukkoilemaan itsensä Esipuoleiseen, jossa sielujen elämä vasta alkaa. Joe kehittää suunnitelman päästäkseen soittamaan unelmiensa konsertissa, ja avukseen hän löytää ihmiselämää halveksivan, syntymättömän sielun nimeltä 22.

*** 

Elokuvan päähenkilö on peruskoulun musiikinopettajana toimiva Joe Gardner. Joe rakastaa jazz-musiikkia ja on aina unelmoinut muusikon urasta, mutta tämän äiti ei pidä poikansa urahaavetta  toteutuskelpoisena. Joen motivaatio unelmansa toteuttamista kohtaan on kuitenkin käsin kosketeltavaa. Hahmo on pesoonallisuudeltaan kaikin puolin mukava, mutta myös realistiselta vaikuttava, ja hänestä on helppo pitää.

Joen seuraksi seikkailuun liittäytyy 22, joka on elänyt Esipuoleisessa tuhansia vuosia löytämättä halua siirtyä ihmiselämään. Vastahakoiselta vaikuttava 22 kiinnostuu Joen suunnitelmasta, ja hiljalleen riiviömäisestä sielusta saadaan esiin myös uusia puolia. 22 ja Joe ovat osuva parivaljakko. Hahmot ovat erilaisia, mutta he toimivat todella hyvin yhdessä.

Elokuvan muita hahmoja ovat sielumaailman ns. työntekijät, kuten kuolevista sieluista laskua pitävä Terry ja Esipuoleisessa toimivat Jerryt, Joen perhe sekä Joen paras ystävä Curley. Muut hahmot toimivat elokuvassa hyvin tehden sen maailmoista mielenkiintoisempia ja taustoittaen tarinaa. Pidän kuitenkin siitä, että nämä sivuhahmot eivät nouse sen suurempaan rooliin, vaan elokuvan keskiössä on selkeästi Joe ja tämän uusi ystävä 22. Varsinaista pahista elokuvassa ei ole. Vaikka Terry yrittää estää Joen suunnitelmaa toteutumasta, ei hänkään suoranaisesti ole mikään pahis, sillä hahmo vain tekee työtään.

 Soul – Sielun syövereissä herättää nopeasti mielenkiintoni pidettävien hahmojensa ansiosta. Joe Gardneriin syvennytään hyvin heti elokuvan alkumetreillä. Sielumaailmasta taas esitellään jatkuvasti uusia puolia, ja toteutus on mielikuvituksellinen, mutta järkeenkäypä. Lisäksi hahmokehitystä on mielenkiintoista seurata, ja on hienoa huomata, kuinka molemmat seikkailijat oppivat toisiltaan jotakin uutta.

Suurimmaksi osaksi Soul – sielun syövereissä on melko vakavamielinen animaatio. Se käsittelee suuria aiheita – onhan kyseessä kirjaimellisesti elämä kuolema. Tarkemmin katsottuna pääteemoina ovat esimerkiksi elämän arvostaminen ja unelmat. Lisäksi esille tulee se, kuinka suuri merkitys muiden sanoilla voi olla niin hyvässä kuin pahassa. Vaikka aihe on vakava, on elokuvan huumori myös hyvin nokkelaa. Elokuvassa ei suoranaisesti ole yhtäkään hahmoa, jonka tehtävä olisi pelkästään olla hauska. Tästä olen hyvin iloinen, sillä tällaiset hahmot harvoin toimivat. Sen sijaan huumoria on ripoteltu oivallisesti esimerkiksi hahmojen dialogiin.

Jaksan yllättyä aina uudelleen siitä, kuinka onnistuneita Pixarin animaatiot ovat kerta toisensa jälkeen. Myöskään tällä kertaa en joutunut pettymään. On kuitenkin muutama pieni asia, jotka hieman vähentävät elokuvan pisteitä silmissäni. Vaikka elokuva yllätti positiivisesti, sen ideassa on kuitenkin jonkin verran samaa Inside Outin kanssa. Lisäksi elokuvan loppuratkaisu ei ollut täysin sitä mitä olisin toivonut, mutta toisaalta ratkaisu on myös ymmärrettävä. Nämä asiat eivät kuitenkaan sen suuremmin haitanneet katselukokemusta, vaan viihdyin elokuvan seurassa erinomaisesti!

Soul – Sielun syövereissä on vaikuttava animaatio ja jälleen osoitus siitä, kuinka animaatioilla voi olla jopa enemmän tarjottavaa aikuiskatsojille kuin lapsille. Elokuvan tarina on inspiroiva ja ajatuksia herättävä, ja se koskettaa varmasti jokaista jollain tavalla. Hahmot ovat hyvin kirjoitettuja, ja molemmilla on selkeä kehityskaarensa. Visuaalisesti elokuva on taattua Pixar-tasoa, ja siinä on monia hienoja kohtauksia, jotka olisivat varmasti olleet todella vaikuttavia elokuvateatterissa katsottuna. Ainoat pienet miinukset tulevat lievästä samankaltaisuudesta Pixarin aiemman elokuvan kanssa. Voin kuitenkin hyvällä omallatunnolla suositella elokuvaa aivan kaikille animaatioiden ystäville, sillä kyseessä on yksi tämän vuoden lempielokuviani!

 

Don’t worry. You can’t crush a soul here. That’s what life on earth is for.

– 22 puhuessaan Joelle


4,5/5


Tämä taitaa myös olla vuoden viimeinen postaus, joten lopuksi kiitän kaikkia lukijoitani sekä muita elokuvaharrastajia, joiden kanssa on ollut hauska jakaa ajatuksia! Postaustahti on ollut viime aikoina melko hidas ja elokuvia tulee nykyään katsottua vähemmän, koska omat kirjoitukseni lähestyvät kovaa vauhtia, enkä aio ottaa blogista stressiä. Haluan pitää kirjoittelun mukavana harrastuksena. Palailen tänne kuitenkin aina kun ehdin, ja kirjoitusten jälkeen aikaa on todennäköisesti taas hieman enemmän! 

Hyvää uutta vuotta 2021 aivan jokaiselle! Pitäkää huoli itsestänne ja muista.

kuvat: www.imbd.com

Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä

 

Elokuvien lumoissa

Blogi ja Instagram Elokuvien lumoissa (@elokuvienlumoissa) Olen 20-vuotias elokuvaharrastelija. Blogin pääpaino on ollut viime vuodet animaatioelokuvien arvosteluissa, erityisesti Disneyn, Pixarin ja studio Ghiblin tuotoksissa. Lisäksi pyrin täyttämään Instagramia esimerkiksi erilaisilla kyseilyillä, ja tykkään myös blogin puolella kokeilla ajoittain uusia genrejä!

Aiheeseen liittyvää

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Back to top button