Buddy cop-elokuvia on tehty maailman sivu ja niitä löytyy yhtä paljon kuin mitä tahansa muuta elokuvagenreä, mutta kaikki tietävät, että parhaat niistä tehtiin buddy cop-leffojen kulta-ajalla, eli 80-luvulla. Yksi tärkeimpiin 80-luvun kyttäkaksikko leffoihin kuuluu tietysti actiontähtinäyttelijöillä varustettu Tango & Cash. Tässä kaksi aikansa suurimpiin actiontähtiin kuuluvaa näyttelijää ottavat egoistaan mittaa ja samalla laittavat paikkoja palasiksi. Väittäisin, että tässä elokuvassa on 80-luvun kyttätoimintaa puhtaimmillaan.
Tango & Cash (1989)
Ray Tango (Sylvester Stallone) ja Gabriel Cash (Kurt Russell) ovat kaupungin kovimmat jeparit, jotka hoitavat pidätykset keinoja kaihtamatta ja tuhoa ymparilleen luoden. Samalla he kilpailevat siitä kumpi on enemmän lehtien etusivulla. Rikollispomolla menee näihin kavereihin hermo, joten hän lavastaa ukot murhaan syylliseksi ja Tango&Cash lentävät yhdessä linnaan. Niinpä parivaljakko joutuu tekemään yhteistyötä samalla toisille jatkuvasti päätä aukoen. Elo posessa ei ole herkkua, kun äijiä yritetään porukalla lynkata, joten jäbien on syytä karata linnasta ja pistää rikolliset ojennukseen lain väärällä puolella.
Yleensä buddycop-leffoissa on naitettu pariksi kaksi täysin erilaista hahmoa. Jos toinen on toimintahullu psykopaatti, joka lausuu nasevia vitsejä, niin toisen täytyy olla jäyhä ja lainkuuliainen tosikko. Tai, jos toinen on cool pyssysankari, niin toisen täytyy olla se komediallinen sidekick. Tango & Cash on poikkeus siinä mielessä, että molemmat päänäyttelijät haluavat olla näitä cooleja toimintahulluja pyssysankareita, jotka heittävät sarkastista läppää ja pullistelevat lihaksia. Kavereiden ero on tällä kertaa se, että leffan alussa Stallone pukeutuu pankkiirimaisesti pukuun, kun taas Russell muistuttaa enempi surffaripummia (jonka virka-aseesen kuuluu lasertähtäin). Molemmat ovat silti liipaisinherkkiä kavereita, jotka kilpailevat päivän lehdissä siitä, kumpi on kaupungin kovempi kyttä.
Elokuva on täynnä 80-luvun legendaarisia naamoja. Stallonen ja Russelin lisäksi nähdään mm. legendaarinen Jack Palance (Batman, City Slickers, Cyborg2) rikollispomona, joka muistuttaa kovasti hänen 1989 vuoden Batman-leffan roolia. Hänen oikeana kätenään toimii kasarikonna Brion James (Blade runner, enemy mine, fifth element) ja alaisenaan kiinalainen pikkupomo James Hong
(kaikki kiinalaismiesroolit kaikista hollywood elokuvista). Naiskauneutena ja pelastettavana prinsessana toimii Teri Hatcher (Desperate housewifes, James bond).
Elokuvan toiminta on yliampuvan sarjakuvamaista, niinkuin kuuluukin. Loppupuolella nähdään näyttäviä räjähdyksiä ja hienoja autorymistelyjä. Huumori on huononmaun omaavaa ja päähenkilöiden sarkastiset heitot menevät kokoajan korniuden puolelle, niinkuin kuuluukin. Välillä voisi kuvitella, että kaverukset ovat enempi kiinnostuneita toisistaan, kuin tarinan naiskaunottaresta. Niin flirttailevaan sävyyn naljailu välyllä livahtaa. Varsinkin yhteissuihkussa, heh. Ja pukutuupahan Russelikin naiseksi yhdessä vaiheessa, hmmm….
Mahtavat kasarityyliset synamusat on elokuvaan loihtinut legendaarinen Harold Faltermeyer (Axel F, Top gun, Fletch).
Suositellaan kaikille, jotka eivät jostain syystä ole tätä vielä nähneet. Elokuva ei ole tosikoille ja onkin todella kieliposkessa tehty, mutta tietyllä kasarin vaatimalla vakavuudella. Se menee helposti molempien tähtien parhaiden elokuvien joukkoon ja varsinkin Kurt Russelin top10. Tässä on elokuva joka kiteyttää 80-luvun komediallisen kyttätoiminnan musiikeita myöden ja jää vain himpun verran jälkeen legendaariselle Tappava ase-elokuvasarjalle.
– Kai Kumpulainen 8.7.2020
Alkuperäinen artikkeli löytyy täältä
